Uusi teknologia tulee kaikille elämän osa-alueille. Kuvan vision lähitulevaisuudesta on tehnyt Jaakko Laukkanen Savonia ammattikorkeakoulusta.

Meistä ja ympäristöstämme kerätään valtavia määriä tietoa. Sen hyödyntäminen tulee mullistamaan elämämme työssä ja vapaalla.

IoT, Internet of Things, eli esineiden internet tarkoittaa internetin kautta tapahtuvaa esineiden välistä kommunikaatiota. Sen mahdollistavat esineissä olevat sensorit, jotka keräävät ympäristöstään tietoa esimerkiksi pilvipalveluihin.
Tätä tietoa yhdistelemällä, analysoimalla ja soveltamalla voidaan muun muassa ohjata laitteita, ennakoida asioita ja tehdä päätelmiä reaaliajassa. Ilmiönä puhutaan digitalisaatiosta.

Mukavuutta arkeen

Esineiden internet tulee kaikille elämän osa-alueille. Sovellusalueita ovat muun muassa terveydenhuolto, teollisuus, logistiikka, asuminen ja vapaa-aika.
Sovelluksina syntyy sähköisiä palveluita, jotka ratkaisevat meille tuttuja arkipäivän ongelmia. Mitä paremmin tieto on purettu auki, sitä älykkäämpiä palvelut ovat ja sitä paremmin ne osaavat mukautua siihen, mitä tarvitsemme.
Arkielämästämme voi tulla sujuvampaa ja turvallisempaa.
Asumme ja teemme työtä mukavammissa olosuhteissa, kun esimerkiksi lämpötilaa ja ilmankosteutta ohjataan tarpeen mukaan. Kosteusvaurioiden ja muiden vahinkojen riski vähenee, koska putkivuodot ja muut poikkeamat tunnistetaan ja niihin reagoidaan nopeasti.
Kun lähdemme autoilemaan, liikenteenohjaus huolehtii, ettei meidän tarvitse hukata aikaa ruuhkassa jonottamiseen tai parkkipaikan etsimiseen. Edessä on vielä sekin, että liikumme itseohjautuvilla autoilla.

Hyvinvoinnin seuranta digitalisoituu

Hyvinvointiamme seurataan nykyistä tarkemmin. Kun mittaamme kotona esimerkiksi painoa, kolesterolia tai verensokeria, mittaustiedot siirtyvät suoraan terveydenhuollon tietokantoihin.
Vertaamalla tietoja laajaan potilastietomassaan hoitohenkilökunta pystyy esimerkiksi ennakoimaan, millainen riski meillä on sairastua kroonisiin sairauksiin. Saamme entistä paremmin henkilökohtaisiin tarpeisiimme sopivaa terveysneuvontaa ja hoitoa.
Tämäntyyppinen ennakointi tuo isoja mahdollisuuksia hoitotyöhön ja on myös potilaiden etu.
– Esimerkiksi HUSissa on onnistuttu ennustamaan keskosvauvojen tulehduksia. Me olemme täällä vastaavalla tavalla tutkineet, löytyykö epilepsiapotilaiden kohtausten takaa yhdistäviä tekijöitä, yliopettaja Arto Toppinen Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo.
Hyvinvointiamme seurataan myös työtä tehdessämme. Älyvaatteet keräävät tietoa lihasten aktiivisuudesta ja työasennoista työsuoritusten aikana. Ergonomisiin kysymyksiin ja muihin epäkohtiin voidaan puuttua välittömästi.

Uhkana digirikolliset

Edellä olevat esimerkit perustuvat valtavaan määrään tietoa, jota meistä ja ympäristöstämme kerätään.
Tämän tiedon joutuminen vääriin käsiin on vakavasti otettava uhka. Vaikka tietoturvajärjestelmät pitävät selustastamme pitkälti huolta, hakkerit juoksevat useimmiten askelen edellä.
– Tietoturvaan ei ole vielä paneuduttu riittävällä tavalla. On olemassa riski siihen, että kolmas osapuoli pääsee ryöstämään tietoja tai ohjaamaan järjestelmiä netin kautta, TKI-asiantuntija Mikko Laasanen sanoo.
Esineiden internetiin liitettyjen laitteiden ja sovellusten suojaamiseen on pistettävä enemmän huomiota.
Rimaa ei kuitenkaan voi suoraan asettaa korkeimmalle tasolle, sillä liian korkea tietoturva hankaloittaa ratkaisujen käyttöä. On pyrittävä löytämään kultainen keskitie yksilön tietosuojan ja tiedon joustavan käytön välillä.
Laasanen muistuttaa, että tietoturva voi rikkoutua myös inhimillisistä syistä. Meistä kuka tahansa voi paljastaa esimerkiksi salasanan huomaamattaan ja ilman pahaa tarkoitusta. Tarvitsemme enemmän tietoa uhkista.
Vahinkoja voi pyrkiä ehkäisemään tiedottamalla, valistamalla ja kouluttamalla. Tietoturvasta ja esineiden internetin riskeistä puhutaan esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun kaikille avoimessa seminaarissa ensi keväänä.

Kaija Sääski, Jenni Toivanen, Arto Toppinen ja Mikko Laasanen kannustavat yrityksiä tarjoamaan harjoittelupaikkoja myös ulkomaalaisille opiskelijoille. He tuntevat paikallisia kulttuureja ja voivat toimia yritysten sillanrakentajina kotimaihinsa. Kielimuuria on turha arastella.

Valmistaudu oppimaan uutta

Esineiden internet ei ole uusi asia. Esimerkiksi teollisuus on käyttänyt vastaavia teknologioita jo kauan laadunvalvonnassa ja kunnossapidon tukena. Ero nykysovelluksiin on, että tietoa on kerätty vain paikallisesti.
Uusi teknologia mahdollistaa aivan uudenlaisten palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisen. Älykkäistä digitaalisista ratkaisuista tulee työkavereitamme.
Monilla aloilla kehitystä hidastaa pelko työpaikkojen menettämisestä. Huoli on ainakin osittain turha. Työtehtävät muuttuvat, joten meidän on oltava valmiita oppimaan koko ajan uutta.
Myös uusia työtehtäviä syntyy. Vaikka automaatioaste nousee monessa työssä ja palvelut digitalisoituvat, ihmisiä tarvitaan esimerkiksi ohjaamaan koneita, laitteita ja sähköisiä palveluita sekä ylläpitämään infrastruktuuria.
Kaivattuja osaajia ovat muun muassa ne, jotka taitavat valtavien tietomassojen hyödyntämisen.
– Dataa pitää pystyä keräämään, analysoimaan, raportoimaan ja soveltamaan. Monessa paikassa ongelmana on se, että dataa kerätään paljon, mutta ei osata poimia hyödyllistä dataa ja jalostaa sitä liiketoiminnaksi, TKI-asiantuntija Jenni Toivanen kuvailee.

 

Mitä sinä teet tulevaisuudessa?

Savonia-ammattikorkeakoulussa starttaa ensi syksynä ”IoT-insinöörin” tutkintoon johtava, englanninkielinen tutkinto-ohjelma.
Tutkintonimike on Bachelor of Engineering in Internet of Things.
– Tämä on Suomessa ja myös kansainvälisesti ensimmäinen korkeakoulutason tekniikan alan ohjelma, jonka nimikkeessä on IoT, koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski toteaa.
Koulutuksen sovellusalueita ovat terveydenhuolto (Digital Health) ja teollisuus (Industrial Internet).
Opiskelijat perehtyvät näiden alojen kautta esineiden internetiin aina sensoreista taustajärjestelmiin ja tiedon analysointiin saakka.
– Valmistuvat hallitsevat teknologian päästä päähän. Heillä on substanssiosaamista sovelluskohteista, mutta he voivat soveltaa osaamistaan eri aloille, Arto Toppinen kertoo.
Tutkinto-ohjelmaan otetaan 30 opiskelijaa Suomesta, Euroopasta ja muualta maailmasta. Kansainvälinen haku ohjelmaan on tammikuussa ja haku Suomen yhteishaussa maaliskuussa. Pääsykokeisiin voi osallistua Kuopiossa, Shanghaissa tai Petroskoissa.
Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille koulutus on maksullinen.