Kari Vepsäläinen kunnostaa historiallista huvilaa perinteitä kunnioittaen.

Kuopion Kumpusaaren satama-aluetta ei enää uskoisi vanhaksi huvila-alueeksi,
mutta aivan rannan tuntumassa kohoaa komea, kolmikerroksinen puuhuvila muistona alueen menneisyydestä.

Yrittäjä Kari Vepsäläinen osti kiinteistön kesällä ja on syksyn aikana kunnostanut rakennusta, pääsääntöisesti itse ja talkoovoimin.
– Etsin vähän erilaista paikkaa ja naisystävä huomasi tämän olevan myynnissä. Olen sitä mieltä, että vanhat rakennukset pitää säilyttää, eikä aina ajatella asioita raha edellä. Tätäkin taloa olen kunnostanut sillä silmällä, että paikan historia ja arkkitehtuuri pääsee esille. Olemme kuorineet viime vuosikymmenten jälkiä pois, hän kertoo.
Ja kiinnostava, komea historia rakennuksella onkin. Sen rakennutti piiri-insinööri Alexander Thesleff 1870-luvulla. Thessleff sai vuonna 1884 työpaikan teollisuushallituksesta Helsingistä, ja perhe muutti seuraavana vuonna perässä. Thesleffien ansiosta huvilalla on tärkeä asema suomalaisessa taidehistoriassa. Thesleffin tyttärestä, Ellen Thesleffistä nimittäin tuli taidegraafikko ja -maalari ja hän on yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista taiteilijoista. Ellen vietti Kumpusaaressa kaikki lapsuutensa kesät. Tuolta ajalta säilyneiden kuvien perusteella rakennus oli punamullattu, aumakattoinen hirsihuvila, jota kiersi terassi ja ympäröi puutarha.

Kukoistuksen vuosikymmenet

Huvilan seuraava isäntä oli kapteeni, Pohjoismaiden Osakepankin Kuopion konttorin johtaja Carl Sundman, joka vietti huvilalla kesiään. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen kertoo, että Sundmanin aikana huvilaa laajennettiin merkittävästi. Kolmas omistaja, vuona 1912 huvilan ostanut Armas Herman Saastamoinen oli tehdassuvun johtaja, jolle huvilan sijainti oli erinomainen.
– Koko lahdenpohjukka oli täynnä Saastamoisten saha- ja varastorakennuksia, joten huvilan ostaminen oli varmasti luontevaa, sillä se oli keskeisellä paikalla, Kankkunen arvelee.
Saastamoinen oli aktiivisesti mukana jääkäriliikkeessä, toimi kansanedustajana ja lopulta lähettiläänä Kööpenhaminassa, Washingtonissa, Haagissa ja Lontoossa. Hänen aikanaan puutarhaa laajennettiin ja hän hankki kasveja ympäri Suomea ja ulkomailta asti. Kari Vepsäläiselle on kerrottu muistitietoa tuosta ajasta.
– Istutukset ovat olleet upeita. Heti aulan vieressä oli isännän työhuone, jossa oli massiivinen työpöytä ja sen takana asekokoelma. Lisäksi huoneessa oli kirjasto. Saastamoisen vieraana huvilalla vieraili muun muassa C.G.E. Mannerheim, Vepsäläinen kertoo ja lisää, että kuulisi mielellään lisääkin tarinoita rakennuksen menneisyydestä.

Remontointia käsityönä

Ikäänsä nähden huvila on hyvässä kunnossa. Kahden vuoden päästä 150 vuotta täyttävä rakennus on hirrestä tehty ja tukevalle, tuulettuvalle rossipohjalle pystytetty. Rakennuksen ulkosivuun ei saa tehdä muutoksia, ja remonttia onkin tehty pieteetillä, esimerkiksi kaikkiaan 25 ruutu-ikkunan kittaukset tehdään yksi kerrallaan käsin. Ikkunoiden koristelaudoitukset Vepsäläinen kaivertaa itse.
– Olen tehnyt remonttia kaikessa rauhassa, stressiä ottamatta. Näen tässä paikassa paljon mahdollisuuksia vaikka mihin. Esimerkiksi perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin tämä tulee olemaan oivallinen paikka.

Huvila nykyisessä ulkoasussaan.

Thesleffien aikana huvilaa kiersi terassi. Kuva on otettu vuonna 1885.

Menneet ajat heräävät pikku hiljaa eloon Kumpusaaressa.


Thesleffin, Sundmanin ja Saastamoisen huvilan nimellä tunnettu rakennus oli Saastamoisen suvun omistuksessa aina 1970-luvulle saakka, jolloin kaupunki osti sen. Samalla vuosikymmenellä myös vehreä Kumpusaaren alue muuttui syväsataman rakentamisen myötä. Suurin osa alueella sijainneista pientaloista purettiin tuolloin pois.
Viimeisimmäksi Kumpusaaren huvila on ollut yrityskäytössä. Sen seinät ovat nähneet pitkän pätkän kuopiolaista historiaa ja paikallisten merkkihenkilöiden elämää. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista löytyvistä kuvista näkyy, miten huvila on muuttunut ajan saatossa.