Ylikersantti Janne Kinnunen (vas.), kapteeni Tomi Lyytinen (kesk.) ja kersantti Juuso Halttunen turvaavat Suomen ilmatilan alueellista koskemattomuutta.

Karjalan lennoston olemassaolo näkyy ja kuuluu Kuopion seudulla monella tapaa. Vaikka lennosto on osa paikallista arkea ja tunnetaan hyvin, moni ei välttämättä tiedä, mitä kaikkea puomien takana tapahtuu. Karjalan lennosto on tärkeä osa maanpuolustusta ja myös merkittävä alueen työllistäjä.

Kaikkiaan lennostossa työskentelee noin 500 henkilöä ja asepalvelusta suorittavia varusmiehiä on noin 250. Muutaman vuoden takaisessa puolustusvoimauudistuksessa Rissalan tukikohdan merkitys kasvoi entisestään. Nyt Rissalassa on eteläisen Suomen ainoa hävittäjälentolaivue ja noin puolet maan Horneteista.
– Olemme kehittyvä joukko-osasto sekä eteläisen ja itäisen Suomen ilmatilan valvoja. Merkittävä asema on tuonut myös satsauksia ja tänne on rakennettu uusia toimitiloja niin henkilöstölle kuin kalustollekin, tiedotussihteeri Risto Hyvärinen kertoo.
Lennoston päätehtävänä on ilmatilan valvonta ja vartiointi. Tämä pitää sisällään monia toimintoja. Erilaiset tehtävät vaativat myös eri alojen asiantuntemusta sekä satojen ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä.

Ammattina maanpuolustus

Kapteeni Tomi Lyytinen, ylikersantti Janne Kinnunen sekä kersantti Juuso Halttunen työskentelevät lennostossa kukin omissa tehtävissään. Lyytinen kouluttaa lentäjiä hävittäjälentolaivueessa ja Halttunen työskentelee lentokonehuoltoaliupseerina. Kinnunen puolestaan toimii johtokeskusaliupseerina pääjohtokeskuksessa. Eri tehtäväalueet tukevat toisiaan ja mahdollistavat uskottavan ilmapuolustuksen.
Vaikka arki koostuu rutiineista kuten missä tahansa työssä, vakuuttavat sotilaat, ettei työn perimmäinen tarkoitus pääse unohtumaan.
– Ilmavalvontatutkilta saaduilla tiedolla kokoamme ilmatilannekuvan ja johdamme hävittäjiä valvontatehtäviin. Jos Suomen ilmatilassa tai sen lähellä havaitaan tunnistamaton maali, voidaan hävittäjä lähettää tunnistamaan ja tarvittaessa käännyttämään se, Kinnunen kertoo.
Lennostolla on hyvät valmiudet vastata muuttuviin olosuhteisiin.
– Parina viime vuotena on ollut totuttua reippaampaa meininkiä, kun lentotoimintaa on ollut enemmän. Ei se kuitenkaan ole meitä haitannut, olemmepahan pysyneet virkeinä. Nyt muiden valtioiden lentotoiminta on ollut taas rauhoittumaan päin, Lyytinen kuittaa kyselyt Itämeren alueen kiristyneen turvallisuustilanteen vaikutuksesta työpäiviin.

Virkapuku asettaa vaatimuksia

Puolustusvoimat mielletään vakaaksi työpaikaksi. Lyytinen, Kinnunen ja Halttunen ovat asiasta samaa mieltä. Työnantaja myös kouluttaa työntekijöitä, joten nousujohteiselle uralle on hyvät mahdollisuudet.
Vaativa työ asettaa henkilökunnalle joitakin erityisvaatimuksia.
– Olemme virkamiehiä ja se tuo vastuuta ja velvollisuuksia sekä työssä että vapaa-ajalla. Virkamiehen tulee käyttäytyä hyvin, Halttunen kertoo.
Arki ei aina noudata perinteistä virka-aikaa. Esimerkiksi sotaharjoituksissa töissä ollaan tarvittaessa vuorokauden ympäri. Monet henkilöstöstä tekevät myös vuorotyötä. Vaikka osa henkilökunnasta työskentelee virkapuvut päällä ja tiettyä hierarkiaa noudattaen, on työyhteisö joustava.
– Sotilaiden lisäksi henkilökuntaan kuuluu siviilihenkilöitä. Kokonaisvahvuudesta heitä on noin viidennes. Vaikka lennosto mielletään varsin miehiseksi työyhteisöksi, kuuluu henkilöstöön myös useita kymmeniä naisia eri toimialoilla. Olipa henkilöllä päällä virkapuku tai ei, samanlaisia ihmisiä olemme kaikki ja teemme töitä hyvässä hengessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, Hyvärinen summaa.

Ei teräsmiehiä tai ramboja

Sotilaalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Esimerkiksi aliupseerin virkaan hakeutuva osallistuu ensiksi Cooper-testiin.
– Sotilasvirassa olevalta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa ja hänellä on velvollisuus suorittaa vuosittain vaaditut kuntotestit kenttäkelpoisuuden saavuttaakseen. Teräsmiehen kuntoa ei kuitenkaan vaadita.
Henkisistä ominaisuuksista rauhallisuus, maltti sekä hyvä yhteistyö- ja arviointikyky ovat valttia. Rambo-elokuvien innoittamana ei armeijaan kannata hakeutua. Miehet vakuuttavat, että terveellä maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle.
Moniin tehtäviin pääsee saamaan tuntumaa jo varusmiehenä. Ilmavoimien erikoiskurssihaun kautta on mahdollisuus päästä esimerkiksi lentäjäksi, hävittäjä- ja helikopterimekaanikoksi, tilannevalvonta- ja taistelunjohtotehtäviin tai ilmavoimien sotilaskuljettajaksi.
– Kannattaa rohkeasti tulla kokeilemaan, miltä armeijamaailma ja tehtävät täällä tuntuvat. Aina kannattaa hakea ja kokeilla. Järjestämme toukokuun 16. päivänä Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuman, jolloin kannattaa tulla tutustumaan 100-vuotiaaseen Ilmavoimiin sekä tarjoamiimme ammattimahdollisuuksiin.

Karjalan lennostossa työskentelee monen alan asiantuntijoita. Juuso Halttunen työskentelee lentotekniikkalaivueessa lentokonehuoltoaliupseerina ja Janne Kinnunen 7. pääjohtokeskuksessa johtokeskusaliupseerina.

p

Karjalan lennosto
• Esikunta
• Hävittäjälentolaivue 31
• Lentotekniikkalaivue
• 7. pääjohtokeskus
• Viestitekniikkakeskus
• Huoltokeskus
• Suojausyksikkö