Ole hyvä, ystäväni!

Aidoimmillaan ruokahetki on paljon enemmän kuin vatsan täyttämistä ja nälän karkotusta. Ruokailu yhdessä hyvän ystävän kanssa, jakaminen ja keskustelu vaikkapa raclette-grillin äärellä antaa paitsi makuelämyksiä, myös voimia elämän vaikeisiinkin hetkiin. Haastoimme Kuopion piispan Jari Jolkkosen jakamaan ruokailuhetken haluamansa vieraan kanssa.

Piispa Jolkkonen esitti kutsun tuomiorovasti Matti Järveläiselle, joka jo eläkepäiviään viettävänä kirkonmiehenä vastasi kutsuun myöntävästi. Ruokailun teema oli Järveläiselle mieluinen, onhan jakamisen ajatus ruokailussa ikivanha perinne.

Jakaminen juontaa jo alkuseurakuntaan

– Saksassa tunnetaan termi mahlgemeinschaft, joka tarkoittaa ateriayhteisöä. Se on yksi nimitys alkuseurakunnalle. Aterioitiin yhdessä ja jaettiin heille, joilla ei ruokaa ollut. Sitä alettiin kutsua rakkauden ateriaksi. Alkuseurakunnalle oli ominaista nimenomaan ateriointi yhdessä ja siihen liittyvä jakaminen. Ajatuksella on siis hyvin vanhat kristilliset juuret ja mukana on runsaasti symboliikkaa, Järveläinen kertoo.
Niin tuomiorovasti Järveläinen kuin piispa Jolkkonenkin ilahtuvat kuullessaan, minkä tyyppinen ateria olisi tulossa. Raclette-grilli on molemmille entuudestaan tuttu laite ja käytössä myös kotona. Piispa Jolkkonen saa vastuullisen tehtävän hoidella grillin lämmönsäätöä. Asetellessaan ensimmäisiä juustoja grilliin, miehet pohtivat aikamme hektisyyttä ja ihmisten vieraantumista toisistaan.

Ihmisen aitoa kohtaamista etsimässä

– Tällaisia leppoisia ruokahetkiä hyvässä seurassa, keskustellen ja pohdiskellen osaa kaivata. Nykyään eletään hotkaisevaa pika-aikaa, elämme puolijuoksua ja aito kohtaaminen unohtuu. Kontaktit ovat somessa, mesessä ja ties missä, mutta nenän edessä vain tiukalla aikataululla ja sovitusti. Nykypäivän ihmisen on vaikea kuvitella vielä 1970-luvulla harrastettua kyläilyä, jolloin saatettiin illalla ennalta sopimatta piipahtaa naapuriin rupattelemaan ja ehkä kahvittelemaan tuntikausiksi. Sitten televisio alkoi määrätä illan kulun ja vieras sai mennä matkoihinsa kun lauantaitanssit alkoivat, ruokailijat muistelevat.
PAOKin opiskelijoiden kattaus saa ruokavierailta varauksettoman kiitoksen.
– Onneksi on laskettava se, että tämän päivän ruokailut ovat jääneet vähäisiksi. Grilliin on valittu todella maittavat ainekset ja muuta vikaa ei näissä ole kuin että ei meinaa malttaa lopettaa. Tänään on syntynyt suussa sulavia makuja ja juttutuokio on ollut mieluisa pitkästä aikaa. Jaettu ateria parhaasta päästä, vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti, kiittelevät niin Järveläinen kuin Jolkkonen.


Raclette on sosiaalisen herkuttelun väline

Kun sveitsiläiset vuoristopaimenet sulattivat juustoa nuotion loimussa ja kaapivat sitä leipiensä päälle, oli keksitty racletten valmistustapa.
Ruokalajin nimi tuleekin juuri tästä, ranskaksi ”racler” tarkoittaa kaapimista. Hyvässä seurassa, takkatulen loisteessa raclettesta nauttiminen on oiva tapa viettää iltaa ja seurustella perheen- ja vieraiden kanssa. Kotioloissa raclette valmistuu kätevästi sähköisessä raclette-grillissä.

Perinteinen raclette-juusto on puolikova, sisältä kypsytetty ja täysrasvainen lehmänmaidosta valmistettu, 3 – 6 kuukautta kypsytetty juusto. Racletteen voi myös kokeilla muita täysrasvaisia juustoja.
Kun suolaisen nälkä on tyydytetty, jälkiruuaksi voi tarjota kermassa haudutettua juustoleipää hillojen kera.

Piispa Jari Jolkkonen tuntee raclette-grillin salat, hänellä on vastaava laite myös kotona.