Markku Rusi (vas.), Jouni Rissanen ja Helmi Kokotti.

Kosteusvauriot ja niihin liittyvät asumisen ongelmat ovat tavattoman yleisiä. Ne koskettavat jopa 800 000 suomalaista. Kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa tarvitaan asiantuntemusta, jota on nyt tarjolla hieman aikaisempaa enemmän. Suomen ensimmäiset kosteusvaurion korjaustyön asiantuntijat valmistuivat Savonia-ammattikorkeakoulusta tänä keväänä.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Rissanen Newsec Asset Management Oy:n Kuopion toimistolta on kokenut kiinteistöalan ammattilainen, joka sai Savonian koulutuksesta paljon irti.
– Olen rakennusteknikko ja työhistoriani on kiinteistöjen ylläpidon parissa vuodesta 1996 asti, etupäässä teknistä isännöintiä. Siinä tehtävässä tietotaito on tärkeää, tarpeen mukaan on osattava tilata niin kuntotarkastuksia kuin myös tarvittavia suunnittelijoita ja korjausosaajia. Nyt saamani kuntotutkijan koulutus on erittäin hyödyllinen tässä roolissa. On hyvä tietää mistä havaitut, vaikkapa sisäilmaongelmat, voivat johtua ja kuinka niitä kiinteistöissä voidaan ennaltaehkäistä.

Muutakin kuin vesivuotoja

Kosteusvauriot eivät ole ainoita asumisen ongelmakohtia, vaikka niillä onkin usein yhtymäkohta muihin pulmiin. Rissanen kohtaa työssään hyvin usein vajavaisesti tai väärin toimivaa ilmanvaihtoa tai rakennusteknisistä virheistä aiheutuvia haittoja.
– Ilmanvaihdon epätasapaino on tyypillinen vika. Liika alipaine kiskoo korvausilmaa epätoivotusta suunnasta ja sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia rakenteista. Myös oman aikansa rakenteelliset valinnat, kuten niin sanotut valesokkelit, voivat aiheuttaa kosteuden kertymistä vääriin paikkoihin ja se taas aikanaan tuo riskin sisäilmaongelmille. Kosteuden aiheuttamat haitat ovat paljon enemmän kuin pelkkiä vuotavia hanoja ja tukkeutuneita kaivoja, usein ongelman syntymiseen menee vuosia ja vauriot pahenevat huomaamatta, Rissanen kertoo.

Vanha talo voi olla terveempi kuin uusi

Kiinteistön ikä ei aina korreloi suoraan kunnon kanssa. Lähes uusi talo voi vesivuodon johdosta olla samassa jamassa kuin vanha talo, jonka materiaalit ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hyvin huollettu ja asiallisesti asuttu suomalainen talo on kuitenkin edelleen varma valinta.
– Vanhat talot on aikanaan tehty oman aikansa määräysten mukaisesti ja toimivat oikein hyvin silloisessa elämänmenossa. Nykyään asumistekniikka asettaa kuitenkin omat vaatimuksensa ja vanhoilla asetuksilla ei välttämättä enää pärjää. Tällä Savonian koulutuksella pyrimme tekemään pesäeroa mutu-tuntumaan, käytössä on oltava oikeat menetelmät joiden tuloksia pitää osata tulkita rakennuksen kunnon kannalta oikein, muistuttaa projekti-insinööri Helmi Kokotti ja lisää että tieto pitää myös osata kertoa oikein.
– Viestintä on tärkeä osa koulutusta, nykyään uutisia kosteus- ja homeongelmista tulee joka päivä jostain suunnasta ja kuntotutkijan ilmaantuminen taloon mittareineen herättää heti keskustelua. Hienotunteisuus ja maltilliset mutta faktapohjaiset lausunnot ovat paikallaan.

Itäsuomalaista koulutusosaamista

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristöministeriö valmistelivat vuosina 2014 – 2016 kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen liittyvät säädökset ja ohjeet. Ne sisälsivät muun muassa pätevyys-vaatimukset rakennusterveysasiantuntijoille, kosteusvaurion kuntotutkijoille, korjaustyön suunnittelijoille ja korjaustyön työnjohtajille. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen projektipäällikkö Markku Rusi Savoniasta kertoo, että asiantuntijan kelpoisuus muodostuu määritetystä tutkinnosta, tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen sisällöstä sekä vaadittavasta työkokemuksesta.
– Vaadittavan työkokemuksen kertymisen jälkeen osallistujat voivat hakea pätevyyttä, sillä Savonian järjestämällä lisäkoulutuksella on FISE Oy:n hyväksyntä. Meillä koulutukseen osallistujilla on pitkä työkokemus, joten useat heistä voivat hakea pätevyyttä vaikka heti. Opettajina on ollut Savonian opettajien lisäksi valtakunnan eturivin asiantuntijoita muun muassa insinööritoimistoista ja tutkimuslaitoksista. Kokonaisuutena tämä koulutus on ollut itäsuomalaisen koulutustarjonnan merkittävä päänavaus, jonka jatkolle on varmasti tarvetta tulevaisuudessa, Rusi kertoo.