Meillä on aina avoimet ovet ja mukava, rento ilmapiiri. Mietitään ja suunnitellaan yhdessä, kuinka päästään alkuun, Satu Lehmusvuori (vas.) ja Pirjo Tavila kertovat.

Kuopion Käsityöyhdistys Käsillä ry:n ylläpitämä käsityöasema on käsitöiden ystävien kohtauspaikka, jossa on hyvien välineiden ja ammattitaitoisen ohjauksen ansiosta helppo aloittaa vaikka uusi harrastus.

Vuorikatu 9 on täynnä historian havinaa. Vuonna 1874 talossa aloitti Köyhien tyttöjen koulu ja siitä lähtien osoitteessa on ollut koulutoimintaa, viimeisimmäksi Maria Jotunin koulu. Vuonna 2014 tiloihin muutti edellisenä vuonna perustettu Kuopion Käsityöyhdistys Käsillä ry. Toiminnan käynnistämiselle tuli suuri apu lakkautetuilta kouluilta tarpeettomaksi jääneistä kangaspuista, ompelukoneista ja muista tarvikkeista.
Toiminnanjohtaja Rauni Pulkkinen näkee, että Käsityöyhdistyksellä on merkittävä tehtävä tässä ajassa.
– Koulujen tekstiilityön opetusta on vähennetty säästösyistä. Me pidämme yllä sekä perinteistä käsityötaitoa että mahdollisuutta sen harjoittamiseen. Tiloista löytyy lukuisia eri kokoisia kangaspuita ja luomapuut loimia varten. Lisäksi meillä on täällä erittäin ammattitaitoiset ohjaajat, joilta saa apua ja neuvoja työn tekemisessä. Ohjaajat tekevät myös kotikäyntejä ja auttavat esimerkiksi loimien laitossa, mikäli kangaspuut löytyvät kotoa.
Kutomisen lisäksi Käsityöyhdistyksen toimintaan kuuluu ompelupuoli, jota onkin laajennettu suuren kysynnän vuoksi. Ompelukoneet ja saumurit ovat asiakkaiden käytössä ja apua voi kysyä esimerkiksi kankaiden menekin arvioinnissa tai kaavojen teossa.
– Kun ohjaajilta voi pyytää apua, ei tarvitse itse opetella kaikkea kantapään kautta ja jäädä pähkäilemään yksin vaikeaan työvaiheeseen. Näin innostus säilyy ja työ etenee jouhevasti, Pirjo Tavila muistuttaa.

Perinteet siirtyvät uusille sukupolville

Yhdistyksen harrastajien ikäjakauma on laaja: 4-vuotiaasta yhdeksänkymppiseen. Entistä osaamista ei tarvita, pelkkä into ja halu tehdä käsitöitä riittää. Pulkkinen pitää tärkeänä, että yhdistyksen kautta perinteinen käsityöosaaminen ja tekotavat siirtyvät seuraaville sukupolville.
– Nuoret ovat tämän selvästi ymmärtäneet, käsityötä osataan arvostaa käsityötä ja lähimateriaalien käyttö on löydetty uudestaan. Esimerkiksi maton kutominen on erittäin ekologista. Materiaalia eli tekstiilijätettähän on vaikka kuinka paljon. Vaikkapa farkkukankaasta kudottu, hyvin tehty matto kestää 30 – 40 -vuotta. Myös pellava on loistava materiaali, ja paljon ekologisempi kuin puuvilla.
Myös lapsille matonkudonta sopii. Kutoessa näkee oman työnsä jäljen ja värien yhteen sovittaminen on lystiä puuhaa. Lapsille järjestetäänkin kursseja ja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan kudonnan ja muiden käsitöiden saloihin.

Työskentelyä omaan tahtiin

Käsityöyhdistyksessä korostetaan tekemisen iloa ja mahdollisuutta omanlaiseen työskentelyyn.
– Jokainen on oma persoonansa. Toiset ovat tarkkoja yksityiskohdista, toiset taas suurpiirteisempiä. Täällä voi työskennellä omaan tahtiin ja tarvittaessa on ammattitaitoista apua saatavilla. Meillä on täällä kiva ilmapiiri ja siitä onkin tullut paljon positiivista palautetta, Virpi Jäntti kertoo.
Vaikka Käsillä ry ylläpitää ja kunnioittaa perinteistä käsityötä, suunnitellaan toimintaa myös vahvasti tämän ajan hengessä. Kursseilla on tehty niin trikoopipoja kuin keppareita eli keppihevosiakin. Perinne elää ajassa ja saa uusia muotoja. Itse käsillä tehtyyn työhön syntyy aivan erityinen suhde. Valmis työ on taideteos.
– Käsillä tekeminen on kokonaisvaltaista, itse suunniteltua ja itse tehtyä. Käsityöt ovatkin itseilmaisun muoto, Satu Lehmusvuori muistuttaa.

Perinteinen räsymatto on ekologinen valinta ja sen voi suunnitella juuri omaan kotiin sopivaksi. Sirkka-Liisa Halimaan puilla on valmistumassa pirteän vaaleanpunainen matto.