Kivet ovat monipuolinen harrastus. Taitavissa käsissä kivistä valmistuu monenlaisia koruja ja koriste-esineitä. Kuvassa aktiiviset harrastajat (vas.) Sari Kuokka, Ville Louhelainen, Mikko Taskinen, Kyösti Louhelainen ja Tapio Kononen.

Torstai-iltaisin Jynkän Monarin kerhotiloissa hiomakoneet soivat ja kivi pöllyää. Kuopion Kivikerho kokoontuu viikoittain yhteisen intohimon äärelle.

Kerho aloitti toimintansa vuonna 1990 nimellä Kuopion Kiviklubi. Harrastajia on noin neljäkymmentä, mikä on parikymmentä vähemmän kuin huippuvuosina. Siitä huolimatta kivet kiinnostavat edelleen ja kerhon toiminnassa on mukana myös kouluikäisiä lapsia.
– Kiviharrastajia on kahdenlaisia, toiset hiovat kiviä ja valmistavat niistä esimerkiksi koruja tai koriste-esineitä. Toiset taas ovat kiinnostuneempia mineraalien keräyksestä, kertoo kerhon puheenjohtaja Kyösti Louhelainen, itse mineraalimiehiä.
Mikään ei toki estä harrastamasta molempia, ja kivet ovatkin monipuolinen harrastuskohde. Yhteisten kerhoiltojen lisäksi kerholaiset tekevät yhdessä retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin. Esimerkiksi Lapista tuliaisina tuotiin, kuinkas muuten, kassikaupalla kiviä, joita talven aikana on työstetty eteenpäin. Kivikohteisiin ja yleisen kivitiedon hankintaan kerho on saanut apua GTK:n Kuopion asiantuntijoilta, erityisesti Satu Hietalalta.

Hiominen kysyy hermoja

Kiven hiominen ei ole vaikeaa, mutta vaatii kärsivällisyyttä.
– Ensin pitää päättää, mikä on hyvä hiomasuunta ja sitten piirretään suunnitelma. Ensin kivelle tehdään muoto ja sen jälkeen aloitetaan hionta vesihiomalaikoilla. Hiominen kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin, Sari Kuokka kertoo.
Joskus kivi ei lähde hioutumaan millään. Alkuvalmisteluissa on saatettu oikoa ja kiveen on tullut naarmu. Haastavuus riippuu myös kivilajista. Esimerkiksi jaspis on todella kova kivilaji. Harrastajat myöntävätkin, että välillä harrastus ottaa pannuun, kun lopputuloksesta ei tule toivotunlaista. Ja on aloitettava alusta.
Kiviin liittyy myös paljon uskomuksia. Jotkut uskovat niiden parantaviin voimiin ja energiavirtauksiin. Tästä suuntauksesta Kuopion Kivikerho haluaa sanoutua irti. Vaikka kivien kanssa ollaan paljon tekemisissä, parantavia vaikutuksia ei ole huomattu.
– Pikemminkin se on niin, että kivet aiheuttavat päänsärkyä, jos hommat eivät suju!

Katse maahan

Kuopion alue, kuten koko Suomi, on kiviharrastajille aarreaitta, täältä kun löytyy paljon kovia korukiviä. Toisaalta esimerkiksi Ahvenanmaan hiekkaisesta maaperästä löytyy fossiileita. Välttämättä kivilöytöjen perässä ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Esimerkiksi lähialueiden hiekkamontut ovat erinomaisia korukivien löytöpaikkoja. Pienellä vesisateella aarteet löytyvät kaikista parhaiten.
– Kyllä tämä on vähän sellaista salapoliisityötäkin, kiviharrastajan tuntee siitä, että hänellä on aina nenä maata kohti.

Munat samassa korissa. Isoin on graniitti, sen vieressä punainen jaspis ja vaalea lumikvartsi.

Avoimien ovien ilta

Kiviharrastuksesta kiinnostuneet voivat vapaasti tulla tutustumaan Jynkän Monarille torstaisin klo 17.30 -21. Erinomainen tilaisuus tutustumiseen on avoimien ovien päivänä 22.3. jolloin esillä on erilaisia näytteitä. Konkarit esittelevät toimintaa ja kiinnostuneet pääsevät kokeilemaan itse, millaista kivenhionta on.