Klassikkokeinuhevonen pitää pintansa myös tablettien ja kännykkäpelien maailmassa.

Sisustuslehtien sivuilta tutut vaaleat, kiiltävät, pelkistetyt ja kaikesta ylimääräisestä riisutut kodit ovat olleet pitkään muodissa. Vallankumous on kuitenkin alkanut, sillä räsymatot, vanhat huonekalut, pitsiliinat ja isoäidin ruudut valtaavat jatkuvasti lisää alaa. Mummola on nyt pop!

Sisustussuunnittelun opettaja Anni Savolainen Pohjois-Savon Opistolta kertoo, että nyt kotien sisustuksessa saa olla rosoa ja rustiikkia.
– Sisustustrendeissä on kausia ja pitkän modernin ja pelkistetyn kauden jälkeen mennään taas kodikkaampaan ja värikkäämpään suuntaan.
Nykyiset kolmikymppiset ja sitä vanhemmat sisustajat ovat nyt nostalgikkoja. Halutaan, että kodissa olevilla tavaroilla on tarina tai että ne herättävät tunteita. Mummoloiden ullakoilta kaivellaan vanhoja, rakkaita aarteita tai hankitaan kirpparilta esimerkiksi samanlainen huonekalu kuin isoäidillä tai omassa lapsuudenkodissa oli. Väreissä erityisen suosittuja ovat nyt murretut ja utuiset sävyt, esimerkiksi vaaleanpunainen ja roosa sekä vihreän ja petroolin eri sävyt.
– Itsekin pidän tästä suuntauksesta, on mukavaa, että kodit saavat jälleen ilmentää persoonallisuutta. Vanhoissa huonekaluissa on myös ekologinen ulottuvuus. Aidot puukalusteet kestävät sukupolvelta toiselle, toisin kuin hepposet lastulevyhuonekalut.

Aloita varovasti

Lisääntyvät värit ja keskenään erityyppiset ja -ikäiset elementit tuovat sisustukseen myös haastetta. Jos kotiin haluaa ripauksen mummolahenkeä, mistä kannattaa aloittaa?
– Kodikkuutta syntyy jo pienillä mausteilla. Vanhaa ja uutta voi reilusti sekoittaa keskenään. Jos mahdollista, kannattaa hyödyntää oman lapsuudenkodin tai mummolan esineistöä. Taulut, ryijyt, ruukut ja peilit sekä pienet huonekalut kuten tuolit ja lipastot toimivat aivan yhtä hyvin kuin modernitkin. Sen sijaan vanha sohva ei aina välttämättä ole yhtä mukava kuin uusi, Savolainen muistuttaa.
Monelle sisustajalle on ilouutinen myös se, että rentous ja runsaus on nyt sallittua. Kodit saavat olla sen näköisiä, että niissä asutaan.
– Esimerkiksi viherkasvit ja asetelmat ovat tulleet takaisin koteihin. Keittiössä purkit, purnukat ja leikkuulaudat saavat olla keittiössä näkyvissä.
Elämän jäljet ja kulumat voivat näkyä myös vanhoissa huonekaluissa. Toisaalta monet haluavat maalata keinutuolit, jakkarat ja pikkupöydät sisustukseen sopivalla, omalla lempivärillä.
– Kannattaa miettiä tapauskohtaisesti, onko maalaamisessa järkeä. Jos huonekalussa on hyvä puupinta, en itse lähtisi sitä maalaamaan. Kannattaa miettiä sitä, millaiseksi huonekalu on alun perin tarkoitettu. Puu- ja rottinki ovat sitä paitsi materiaalina muutenkin pinnalla, Savolainen miettii.
Alkuperäisyyden arvostaminen näkyykin nykysisustajan valinnoissa. Savolaisen mukaan aitoa retroa arvostetaan nyt aivan eri tavalla kuin ennen.
– Jossakin vaiheessa esimerkiksi 1970-luvun arkkitehtuuria ei arvotettu kovinkaan paljon, mutta viime vuosina arkkitehtien alkuperäistä ajatusta on opittu kunnioittamaan aivan eri tavalla.
Savolainen kannustaakin kodin sisustusta suunnittelevan miettimään rohkeasti, mitä asuntoa suunnitellessa on alun perin ajateltu.
– Se on hyvä lähtökohta kodikkaalle sisustukselle, samoin mahdollisesti omista varastoista löytyvät vanhat kalusteet ja somisteet. Vintage-sisustusta ei voi kopioida, vaan siinä saa näkyä niin kodin, kalusteen kuin asukkaan persoona.
Kuopiolaisen Annukka ja Jaakko Rytkösen kerrostalokoti Saarijärvellä yhdistelee uutta ja vanhaa. Kahden aikuisen ja neljän lapsen koti on käytännöllinen ja nykyaikainen. Lämpöä ja kodikkuutta tuovat kuitenkin pienet pilkahdukset menneiltä vuosikymmeniltä. Remontissa on kunnioitettu myös vuonna 1972 valmistuneen talon suunnittelijan, Kaj Michaelin alkuperäistä visiota.

Kaj Michaelin suunnitteleman talon takka on todellinen katseenvangitsija.