Mervi Vidgrén johtaa Savonia-ammattikorkeakoulua kohti suuria muutoksia.

Millainen on ammattikorkeakoulun tulevaisuus ja merkitys Pohjois-Savossa? Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén on luotsannut oppilaitosta läpi suurten mullistusten. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin edessäpäin. Kiireisen arjen keskellä Vidgrén hakee rauhaa metsästä.

Mervi Vidgrén on johtanut ammattikorkeakoulua viisi vuotta. Sitä ennen hän toimi opetuksen vararehtorina. Heti rehtorikauden alkuun osui suuri mullistus, kun ammattikorkeakoulut muuttuivat osakeyhtiöiksi ja ammattikorkeakoululaki muuttui. Haaste oli suuri niin hallinnolle kuin henkilöstöllekin.
– Valtiolta tuleva raha perustuu työmme tuloksiin. Miten tuloksellisuus sopii koulumaailmaan, se on ymmärrettävästi herättänyt pohdintaa ja keskustelua. Kun samaan aikaan säästötoimet ovat sulattaneet valtionrahoituksesta 20 prosenttia, olemme joutuneet miettimään, mikä on tehtävämme ydin, hän kertoo.

Lisäarvoa elinkeinoelämälle

Ammattikorkeakoulun merkitys on Pohjois-Savolle tärkeä, oppilaitos ammattikorkeakouluna on kouluttanut 25 vuoden aikana tuhansia osaajia alueelle. Koulutusaloilla on kuitenkin vahvat juuret jo 1800-luvun lopulta.
– Toimimme vahvasti yritysrajapinnassa. Tehtävämme on tuottaa lisäarvoa myös alueen yritystoiminnalle. Monien yritysten kasvu ja kansainvälistyminen on kiinni siitä, saadaanko riittävästi ammattilaisia töihin. Siksi meidän on pidettävä huoli siitä, että koulutuksen laatu vastaa työelämän tarpeisiin.
Korkeatasoisen koulutuksen lisäksi Savonialla on paljon annettavaa myös kehitys- ja tutkimustyöhön. Ammattikorkeakoululla on laajat, kansainväliset verkostot, joista on hyötyä myös elinkeinoelämälle.
– Toivoisin, että ammattikorkeakoulun osaaminen huomattaisiin entistä vahvemmin myös tällä saralla.

Savilahti mullistaa opiskelukulttuurin

Kun Vidgréniltä kysytään, mitä hänen aikakaudestaan tullaan muistamaan tulevaisuudessa, nousee Savilahti-kampusprojekti vääjäämättä esiin.
– Tällaista projektia ei pääse tekemään välttämättä pitkälläkään rehtorikokemuksella. Toiminnot keskitetään Savilahteen ja vuonna 2020 kampuksella opiskelee yli 5000 opiskelijaa. Fyysisen muutoksen lisäksi kyse on ennen kaikkea henkisestä muutoksesta. Ammattikorkeakoulun lisäksi Savilahteen syntyy vahva osaamiskeskittymä.
Uusien seinien lisäksi koko toimintakulttuuri muuttuu. Tulevaisuudessa oppiminen tulee olemaan hyvin erilaista ja uuden kampuksen suunnittelussa tämä halutaan ottaa huomioon. Opetuksen luonne on entistä enemmän ohjaavaa, opiskelijan mukana kulkevaa ja oppimista tukevaa toimintaa. Perinteisten luokka- ja luentotilojen lisäksi tarvitaankin avoimia monitoimitiloja, jotka mahdollistavat kohtaamisen ja eri koulutusalojen ja yritysten välisen yhteistyön.

Vastapainoa metsästä

Vidgrén kokee olevansa etuoikeutettu päästessään seuraamaan ja tekemään muutosta aitiopaikalta. Mielenkiintoisen työ vaatii kuitenkin myös veronsa. Työaikoja ja -päiviä ei tunneta ja matkapäiviä kertyy vuodessa paljon. Pituutta päiviin tuo myös ajomatka Iisalmen kodin ja työpaikan välillä.
– Monet kuuntelevat ajaessaan äänikirjoja, mutta minulle se ei ole luontevaa, vaikka dekkarien ystävä olenkin. Autossa olen työmoodissa. Aamuisin olenkin työpaikalla energiaa täynnä, kun olen ehtinyt miettiä päivän työt valmiiksi jo ajomatkalla.
Vaikka matkanteko välillä rasittaa, Vidgrén ajaa kotiin niin usein mahdollista ja laittaa saunan päälle. Hän kertoo olevansa myös luontoihminen.
– Olen metsäläinen. Jossakin vaiheessa viikonloppua minun pitää päästä koiran kanssa metsään. Reissuilla oikein odotan sitä, että saan vetää verkkarit jalkaan ja lähteä luontoon. Mitä enemmän tuulee ja sataa, sen parempi!
Talvella ulkoilu voi olla myös hiihtämistä, loppukesällä ja syksyllä marjastamista sekä sienestämistä. Koska työ sisältää paljon puhumista ja sosiaalista kanssakäymistä, metsässä on aikaa olla hiljaa ja tyhjentää mieli.
– Haen metsästä vastapainoa työlle. Miehenkään kanssa hiihtoreissulla emme juurikaan rupattele, vaan rauhoitumme luonnossa.