Savonia-raati lukee tänä vuonna noin 80 teosta, joista valitaan kuusi ehdokasta Savonia-palkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Aapelin päivänä 2. tammikuuta. Kuvassa vas. Atik Ismail, Auli Poutiainen, Ella Paija, Riitta Cederberg, Petri Tossavainen, raadin puheenjohtaja Varpu Puskala, Seppo Kononen, Nina Pelli ja Jussi Tuovinen.

Savonia-palkinto jaetaan tänä vuonna 30. kertaa. Kuopion kaupungin jakama, nykyisellään 12 000 euron suuruinen palkinto on yksi maan merkittävimmistä kirjallisuuspalkinnoista.

Savonia-palkintoehdokkaina voivat olla savolaisten, savolaislähtöisten tai Savossa merkittävän ajanjakson elämästään asuneiden kirjailijoiden teokset tai teokset, joiden aihe sijoittuu Savoon. Vuosikymmenten aikana palkinnon on voittanut kaikkiaan 27 kirjailijaa. Monille heistä Savonia-palkinto on ollut ensimmäinen merkittävä kirjallisuuspalkinto, kuin enne tulevasta menestyksestä esimerkiksi Finlandia-mittelöissä.
Voittaja valitaan aina kunakin vuonna ilmestyneistä kaunokirjallisista teoksista. Muita rajoituksia ei ole. Savonia-raati onkin kunnostautunut siinä, että ehdokkaiden joukkoon on nostettu vuosittain teoksia erilaisista kirjallisuusgenreistä: mukana on ollut proosan ja draaman lisäksi esimerkiksi dekkareita, runoutta, fantasiaa sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
– Yksi raatimme vahvuuksista on, että se ei edusta vain kulttuurieliittiä. Meitä on monipuolinen joukko kirjoja lukemassa. Osa on lukenut kirjallisuutta yliopistossa, osa taas edustaa ns. tavallista lukijajoukkoa. Tästä muodostuu hyvä yhdistelmä. Monenlaiset mielipiteet täydentävät toisiaan, raadin puheenjohtaja Varpu Puskala kertoo.

Unettomia öitä kirjojen parissa

Raatilaiset kehuvatkin kokouksia hedelmällisiksi ja avartaviksi. Raati kokoontuu säännöllisesti ruotimaan lukemiaan kirjoja. Kun joku toinen näkee teoksessa arvoja, joita itse ei ole tullut ajatelleeksi, on pakko haastaa omaa ajattelutapaa – ja omia ennakkoluulojaan.
– Yksi keskeinen haaste raatilaiselle on tunnistaa hyvä kirja omista ennakkoluuloista ja mieltymyksistä huolimatta. Ilman raadin jäsenyyttä olisi itseltäni jäänyt moni hyvä kirja lukematta ja kirjailija tuntemattomaksi, Jussi Tuovinen pohtii.
Riitta Cederberg muistuttaa, että raati lukee vuosittain suuren joukon omakustanteita, joiden päätyminen lukijoiden käsiin on usein haastavaa. Luku-urakka on mittava: tänä vuonna lukulistalla on 79 teosta. Osa lähettää kirjansa arvioitavaksi itse, osan raadin sihteeri Johanna Oosi-Villikka ”metsästää” raatilaisten käsiin. Näin saadaan luettavaksi mahdollisimman monipuolinen kattaus kunkin vuoden kirjallisuudesta. Vuoden loppua kohti raadin kiire lisääntyy. Valtaosa kirjoista ilmestyy syksyllä ja kun ehdokkaat julkistetaan marraskuun lopussa Kirjakantti-tapahtuman yhteydessä, tietää se raatilaisille unettomia öitä kirjojen parissa.

Rikastunut kirjallisuuselämä

Runsaudenpulasta huolimatta raati julkistaa ehdokkaat aina yksimielisesti. Terävin kärki erottuu yleensä selvästi, mutta parista viimeisestä ehdokkaasta käydään välillä tiukkaakin keskustelua.
Cederberg kertoo itse arvostavansa kirjoissa kielen sujuvuutta.
– Toisaalta myös kieleltään ja kerronnaltaan kokeellisemmat teokset viehättävät, puheenjohtaja Puskala lisää.
Ei ole ihme, että Savossa, sujuvasanaisuuden maakunnassa, kieleen kiinnitetään huomiota aivan erityisesti. Tämänhetkisestä raadista eniten palvelusvuosia on Seppo Konosella. Hän aloitti raadissa vuonna 2003, ja sitäkin ennen palkinnonjakoa tuli seurattua työn puolesta aktiivisesti. Kononen onkin vuosien varrella päässyt seuraamaan aitiopaikalta savolaista kirjallisuuselämää. Mikä Savonia-palkinnon merkitys hänen mielestään on?
– Yksi syy Savonia-palkinnon perustamiseen oli se, että haluttiin tukea ja elvyttää savolaista kirjallisuutta Minna Canthin ja muiden savolaisten kirjailijoiden kunniakkaissa jalanjäljissä. Mielestäni siinä on myös onnistuttu, sen osoittaa jo vuosittaisten ehdokkaiden suuri määrä ja korkeatasoisuus. Myös savon murre on noussut modernin kirjallisuuden kieleksi. Kyllä meijän tytöt ja poijat ossoo, hän kiteyttää.