Sari Heikkiselle ja Topi Nivamolle ruokahävikin pienentäminen kuuluu työnkuvaan.

Löytyykö jääkaapista ruokien tähteitä edellisiltä päiviltä?  Älä heitä hyvää ruokaa roskiin, sillä monet vähän käytetyt ruoka-aineet muuntuvat helposti tämän päivän gourmet-ateriaksi.

Kotitaloudet heittävät Suomessa vuosittain ruokaa roskiin noin 120 – 160 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa noin 7800 rekka-autollista. Vaikka suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, myös muualla elintarvikeketjussa syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan, kaikkiaan noin 10 – 15 prosenttia tuotetusta ruoasta. Elintarvike-, ravintola- ja kaupan alalla tilanteeseen onkin havahduttu ja ryhdytty toimenpiteisiin hävikin minimoimiseksi.
Palvelualojen opiston oppilaat loihtivat opettajansa Kikka Oikarisen johdolla suussa sulavia herkkuja tähderuoasta, joita maistelemaan kutsuimme kaksi päivittäin elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaa ammattilaista: Rax Buffet Kuopion ravintolapäällikön Sari Heikkisen sekä K-Market Vuorelan kauppiaan Topi Nivamon.

Ravintoa eläimille

Molemmat kertovat, että suhtautuminen ruokahävikkiin on vuosien varrella muuttunut ja ihmiset ovat entistä tiedostavampia asian suhteen. Sekä kaupalle että ravintolalle on luonnollisesti etua siitä, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.
Kaupassa ylijäämä pyritään minimoimaan jo etukäteen hyvällä suunnittelulla ja tarkalla hävikkitilastojen seuraamisella sekä myyntipäivämäärän lähestyessä alennetulla hinnoittelulla. K-Market Vuorelassa hävikki on saatu kahdessa vuodessa puolitettua. Hävikkiruoka menee suoraan maatiloille.
– Leivät menevät hevosille ja lampaille, Nivamo sanoo.
Kaupan alalla muutos menneisiin vuosiin on selvä. Siinä missä ennen hävikkiä syntyi melko paljon, ei nykypäivänä kaupan biojäteastiaan mene juuri mitään, vaan kaikki lähtee eteenpäin hyötykäyttöön.

Ruokaa sovelluksella

Rax Buffetissa ylijäävä ruoka on ollut keskeinen ongelma, sillä buffet-pöydässä pizzat saavat olla tarjolla vain puoli tuntia. Restel onkin ottanut käyttöön ResQ-sovelluksen, jonka kautta asiakkaat voivat ostaa pöydästä poistettuja ruokia valmiiksi laatikkoihin pakattuna.
– Tämä on ollut todella hyvä ratkaisu. Meillä on buffet-pöytä illalla yhdeksään asti, joten asiakasmäärissä on suuriakin vaihteluja päivän mittaan ja joskus menekin arvioiminen voi olla vaikeaa. Mahdollisuus ostaa hävikkiruokaa onkin otettu asiakaskunnassa hyvin vastaan, Heikkinen kertoo.
Nivamo ja Heikkinen uskovat, että tulevaisuudessa ruokahävikkiä minimoidaan entistä tehokkaammin, esimerkiksi tekniikan avulla. Erilaiset mobiilisovellukset tulevat todennäköisesti yleistymään. Myös kuluttajat ovat alkaneet kehittää omia tapojaan hävikin pienentämiseksi. Yksi hyvä esimerkki tästä on Facebookin Ruokahävikkirinki-ryhmät.


Jämät jakoon Facebookissa

Ruokahävikkirinki on kotitalouksille tarkoitettu, Facebookissa toimiva ruokapiiri, jossa muuten hävikkiin meneviä ruokia tai elintarvikkeita voi luovuttaa eteenpäin ilman vastiketta.
– Ruokahävikkirinki sai alkunsa puhtaasti omasta tarpeesta, kun huomasin useampaan kertaan ylimitoittaneeni ruoan tarpeen ja näin ollen ruokaa meni aina hukkaan, ryhmän ylläpitäjä Tiia Tuovinen kertoo.
Usein ruokahävikki syntyy arjen pyörteissä siitä, ettei asiaa tule ajatelleeksi sen enempää. Jo pelkkä tietoisuus ruokahävikin vähentämisestä on tärkeää. Tuovinen kertoo huomanneensa, että kun asiaa alkoi pohtia, oma ostoskäyttäytyminen muuttui huomattavasti.

Elintarvikkeille eniten kysyntää

Ensimmäinen vuosi ringissä on ollut välillä vilkas ja välillä hitaampi. Tällä hetkellä jäseniä on noin 550.
– Ruokahävikkirinkiin sopivat parhaiten vaihdettavaksi elintarvikkeet. Ryhmä kyllä soveltuu myös valmiille ruoalle, mutta kynnys ruoan vastaanottamiselle on ehkä vähän korkeampi. Ruokaringin toimivuutta parantaisi, jos ringit olisivat alueellisempia, ja näin ollen ruoan hakeminen olisi yksinkertaisempaa, Tuovinen pohtii.