Anti-Virus, Aikamatka – Suomi ja Kimble täyttivät yhden peli-illan mainiosti.

Kukapa meistä ei olisi lapsena raksutellut Kimblen arpakuutiokuplaa. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä peliklassikko on yhä pelipöydillä mukana, mutta sen rinnalle löytyy lukemattomia vaihtoehtoja. Testasimme pari eri-ikäisille soveltuvaa suosikkipeliä perinteisen peli-illan merkeissä.

Peli-ilta on parhaimmillaan, kun pöydän ääressä on monenikäistä peliväkeä. Ilta päätettiin avata klassiseen malliin kierroksella Kimbleä, siihen on aina kaikilla valmiudet olemassa ja vire kohdallaan.

Arpaonnea ja syömistä

Lapsia Kimblessä kiehtoo arpakuution pyöräytys muovikuplaa painamalla ja tietenkin kaverin nappuloiden syöminen. Ei toki ravinnoksi, vaan pelistä pois kuin shakissa ikään. Aikuisille hauskinta on seurata lasten iloista pelaamista.
Pelin perusidea on tuttu ja vakiintunut. Kaikilla on sama määrä nappuloita jotka kiertävät radan arpakuution määräämässä tahdissa. Ainoat taktikoinnin paikat tulevat tilanteessa, missä on tehtävä valintoja: vienkö nappulani maaliin vai syönkö toisella vastustajan nappulan. Jos jää radalla haahuilemaan liian pitkäksi aikaa, kasvaa riski tulla itse syödyksi ja syöty nappula palaa lähtöpisteeseen. Se, kenen nappulat ovat kaikki ensimmäisenä maalissa, voittaa ja tuulettaa.

+ Sopii koko perheelle. Helpot säännöt ja selkeä ulkoasu.
– Kun peliä pelaavat kokeneet pelaajat, kyseessä on täysin tuuripeli jossa arpa ratkaisee. Arpakuutiokuplan ääni saattaa käydä lopulta hermoille.

Historiaa ja yllätystietoja

Seurueemme senioreja ja keski-ikäisiä kiinnosti testissämme eniten Aikamatka – Suomi -peli, jossa laitetaan oikeaan järjestykseen 165 tapahtumaa Suomen itsenäisyyden ja itsehallinnon ajalta. Siinäpä hauskuutta piisaakin kun pohditaan, kumpi oli ensin, Suomen ensimmäinen sähkölamppu vai puhelin. Ja voitettiinko jääkiekon maailmanmestaruus ensimmäisen kerran ennen kuin liityttiin EU:hun?
Peliä voi pelata kahdella tavalla. Simppelissä korttiversiossa tehdään pöydälle korttijana, johon tapahtumakortteja yritetään sijoittaa oikeille paikoilleen. Pelin edetessä sijoittaminen tietenkin vaikeutuu ja lopuksi väärin arvatuista korteista lasketaan miinuspisteet. Peliin ei heti kyllästy, sillä sitä voi pelata myös pelilautaversiona jossa lähimmäksi oikeaa vuosilukua arvannut tai tiennyt saa kovimmat pisteet.

+ Yleistieto kasvaa pelatessa. Selkeä perusidea, arvaamallakin voi voittaa eli sopii myös muille kuin historiaintoilijoille.
– Edistyneempi pelitapa vaatii aikansa auetakseen ja eri nappuloiden käyttötarkoitus hämmensi aluksi. Innokas peliryhmä oppii nopsasti kortit ulkoa, tämä lienee kuitenkin vain pohjatyötä jatko-osille.

Virustorjunta kuntoon

Kolmas testipeli oli taas aivan erilainen kuin muut. Anti-Virus on uudenaikainen liukupalapeli, jossa peliosia liikutellaan vinoittain pelilaudalla ja niitä voidaan liikutella myös ryhmänä. Älypelissä on tavoitteena päästä eroon punaisesta virusnappulaparista. Yksinpelissä on 60 haastetta ja 5 vaikeustasoa, joiden antaman haasteen testiryhmästämme otti vastaan keski-ikäinen, akateemisesti koulutettu henkilö. Nopeasti oli nähtävissä, että äly- ja ongelmapelejä harrastavalle Anti-Virus on mieluinen peli.

– Peli on todella koukuttava. Heti samana iltana olin käynyt pari tasoa läpi ja nälkä kasvoi pelatessa kun haasteet hankaloituivat. Jos pitää vaikkapa sudokuista, tähän varmasti tykästyy, kommentoi pelaajamme ennen seuraavaa pelikierrosta.
+ Jämäkät osat ja selkeät värit. Antaa oikean haasteen vaativien älypelien ystäville. Matkaversio on loistava viihdyke reissuun alituisen kännykän näpräämisen vastapainoksi.
– Pelihenkisyyttä ja ongelmanratkaisuhaluja on oltava, muuten edessä on turhautuminen.

Kiitos Lelukauppa Partaselle testattavien pelien lainasta, joista pari meni kylläkin suoraan pukinkonttiin!