Oma maakunta mansikka, muu maa mustikka. Ruokalaakso-hankkeen tavoitteena on laventaa elintarvikealan osaamista sekä tiivistää alan tekijöiden välistä yhteistyötä Pohjois-Savossa. Marjamaisemissa Savonian TKI-asiantuntija Johanna Kantala sekä Ruokalaakso-hankkeesta elintarviketeknologi Tommi Laaksonen, projektipäällikkö Jenni Lappi ja muotoilija Henna Järvikylä.

Ruokalaakso on viime keväänä käynnistynyt hanke, joka kokoaa yhteen elintarvikealan toimijoita. Tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa toimintamalli, joka vahvistaa toimijoiden ja yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.

Ruokalaakso on rakentunut Itä-Suomen yliopiston keväällä 2017 tekemän esiselvityksen pohjalle. Esiselvitys osoitti, että elintarvikealan yrityksille suunnatuissa palveluissa on päällekkäisyyksiä, toiminta on hajanaista ja toimijoiden työnkuva kaipaa selkeyttämistä.
– Ruokalaaksossa luodaan nyt sitä verkostoa, joka puhaltaa yhteen hiileen ja kehittää alaa eteenpäin yhdessä yritysten kanssa, sanoo projektipäällikkö Jenni Lappi.
Hankkeen toteuttajia ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Kehitysyhtiö Savogrow. Lisäksi mukana on parikymmentä alan yritystä. Hankeorganisaatio toimii itsekin kehittämisen kenttänä, jossa toimintamallia hahmotellaan muuan muassa palvelumuotoilun keinoin.
– Käytämme palvelumuotoilun näkökulmaa hankeorganisaation kehittämisessä ja sidosryhmien yhteistyön rakentamisessa niin, että saadaan muodostettua toimintamalli, joka jäisi elämään hankeajan jälkeenkin, kertoo muotoilija Henna Järvikylä.

Neljä pilottia

Ruokalaaksossa käynnistetään pilottiprojekteja. Niissä rakennetaan yhteistä toimintamallia sekä kaadetaan raja-aitoja yritysten, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä tutkimuksen väliltä.
Yliopistolla on alkanut kaksi osaamisympäristöjä kehittävää pilottia. Ensimmäisessä luodaan proteiiniosaamisympäristö, jossa yritykset voivat osallistua proteiinikomponenttien käyttäytymisen ja vaikutusten testaamiseen. Toisessa pilotissa toteutetaan ympäristö elintarvikkeiden, mikro-organismien, kuten hyvien bakteerien, sekä suoliston terveyden ympärille. Ammattikorkeakoulun rooli näissä piloteissa on olla yhtenä linkkinä yliopiston ja yritysten välillä.
– Tavoitteena on, että myös yrityksistä tulisi vinkkejä siihen, mitä kannattaisi kehittää ja tutkia. Silloin asiantuntijuus ja tutkimus palvelisi yritysten tarpeita paremmin, TKI-asiantuntija Johanna Kantala sanoo.
Yksi Ruokalaakson piloteista on lähtenyt yrityksen esittämästä ideasta. Pilotissa testataan korkeapaineprosessoinnin (HPP, High Pressure Processing) käyttöä elintarvikkeiden säilyvyyden lisäämisessä. Menetelmän tiedetään parantavan esimerkiksi marjojen säilyvyyttä ilman kuumennusta, pakastamista ja säilöntäaineita.
Lapin mukaan pilotissa toteutuu hienolla tavalla Ruokalaakson tavoite yhdessä tekemisestä ja yrityslähtöisyydestä. Pilotti avaa osaltaan muille yrityksille mahdollisuuden kokeilla, miten menetelmä soveltuu yritysten omille tuotteille.
– Tässä voidaan testata ja tutkia esimerkiksi listerian tuhoutumista tai pakkauksiin ja elintarvikkeidenturvallisuuteen liittyviä asioita. Mahdollisuuksia on paljon, Lappi toteaa.
Neljännessä pilotissa tutkitaan mustaherukkaa ja mustikkaa sisältävien elintarvikkeiden aterianjälkeisiä terveysvaikutuksia. Mahdollinen lisänäyttö olisi marjantuottajille ja marjatuotteiden valmistajille iso lisäarvo.
Piloteissa hankkeen toteuttajien monialainen osaaminen nousee hyvin esille.
– Savonia tuo pilotteihin liiketoiminnan, kuluttajatutkimuksen ja palvelumuotoilun osaamisensa, SavoGrow tuotekehityksen osaamisen ja yrityskontaktit sekä yliopisto kliinisen tutkimuksen osaamisen, Kantala tiivistää.

Osaamista vahvistetaan

Tärkeä osa Ruokalaaksoa on elintarviketeknologian täydennyskoulutuskokonaisuus, joka alkaa syksyllä 2019 ja jatkuu seuraavaan kevääseen. Vetovastuu koulutuksesta on Savonialla.
Kantalan mukaan täydennyskoulutus paikkaa elintarviketeknologian osaamisvajetta maakunnan yrityksissä. Ajantasaista tietoa tarvitaan kipeästi, sillä muun muassa tuotekehityksessä ilmenee toistuvasti teknologisen osaamisen puutteita.
Hankkeen aikana yrityksiä auttaa teknologisissa ongelmissa myös elintarviketeknologi Tommi Laaksonen.
– Yrityksissä on jo havaittu olevan paljon erilaisia elintarviketeknologisia haasteita, kuten tuotannon tehostamistarvetta, tuotantoprosessien kehitystä ja laiteinvestointeja. Juuri tällaisiin haasteisiin ja ongelmiin voin auttaa etsimään ratkaisuja, Laaksonen toteaa.

p

Savonia-
ammattikorkeakoulu
Ruokalaakso-hanke
projektipäällikkö Jenni Lappi,
puh. 044 785 5353,
jenni.lappi@savonia.fi
Löydät meidät Facebookista!