Elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen on seurannut aitiopaikalta Kuopion kasvua 1990-luvun lopulta asti.
Kuopion kasvun taustalla on ollut elinvoimainen yrityselämä sekä pitkäjänteinen yhteistyö.
Vuosituhannen alkuvuosina Kuopion strategian ydin oli hyvin pitkälti sama kuin nykyäänkin: elinvoimainen, vetovoimainen kasvukeskus, sanoo elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen.
– Silloin puhuttiin, että Kuopion pitää olla Itä-Suomen kasvukeskus, mutta nykyäänhän olemme sitä valtakunnallisestikin. Väkilukumme on kasvanut tänä aikana lähes 40 000:lla, osin toki kuntaliitosten kautta. Kuopio on kolmatta vuotta peräkkäin Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki, kun asiaa kysytään sekä nykyisiltä asukkailta että potentiaalisilta muuttajilta.
– He kokevat, että Kuopiossa on hyvä ilmapiiri. Mielikuva on positiivinen myös niiden joukossa, jotka eivät vielä asu Kuopiossa. Lisäksi on hyvä muistaa, että vuosittaisista uusista asukkaista yli puolet on ulkomaalaisia.
Kilpailukyvyn kivijalka
Savilahden tiedelaakson kehittäminen alkoi tosissaan 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Pitkäsen mukaan tavoitteena oli tarjota tiloja sekä yrityksille että koulutusorganisaatioille.
– Yksi merkittävä virstanpylväs oli Microteknia I:n valmistuminen, ja myös siksi, että jo silloin sinne siirtyi ensimmäisiä Savonia-ammattikorkeakoulun tiloja.
Nykyään ammattikorkeakoulu sijaitsee kokonaan Savilahden alueella, samaten kuin pääosin toisen asteen koulutus. Kolmen eri koulutusorganisaation toimiminen samalla kampusalueella on Pitkäsen mielestä ainutlaatuista.
Savilahdessa on yli 200 yritystä sekä useita valtion tutkimuslaitoksia. Ne löytävät yhdeltä alueelta kaiken tarvitsemansa osaamisen, myös huippuosaamisen.
Itä-Suomen yliopisto syntyi vuonna 2010, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät. Osoituksena koulutuksen monipuolisuuden jatkuvasta kehittymisestä on viime syksynä 2023 Kuopion kampuksella viimein alkanut diplomi insinöörikoulutus.
– Savilahti on yksi Kuopion talouden moottoreista ja kilpailukyvyn kivijalka. Se tuottaa osaamista ja osaajia koko Suomelle, Pitkänen toteaa.
Matkuksesta ostosmatkailun kärkipaikka
Parikymmentä vuotta sitten Kuopiossa alettiin myös järjestelmällisesti miettiä, miten kaupunkiin saataisiin uusia merkittäviä taloudellisia toimijoita.
– Syttyi ajatus, että meillähän on eteläisen moottoritien varrella erittäin varteenotettava alue. Tehtiin kaavallisia tarkasteluja, samalla tunnistettiin potentiaalisia toimijoita. Lopulta jättipotti napsahti, kun päästiin neuvottelemaan Ikean kanssa, Pitkänen muistelee.
Ajatus Ikean yhteyteen rakennettavasta kauppakeskuksesta syttyi aika nopeasti. Ikea innostui Kuopiosta siinä määrin, että kaupat lyötiin lukkoon 2009. Matkuksen kauppakeskus avattiin 2012.
– Vastaavanlaista konseptia, jossa samassa kiinteistössä on myös kauppakeskus ei ole kuin Ruotsissa lähimpänä. Matkus houkuttelee monipuolisuudellaan kävijöitä laajasti Itä-Suomesta ja vahvistaa Kuopion asemaa kaupallisena keskittymänä on vahvistunut.
Yritysystävällinen kaupunki
Pitkänen sanoo, että Kuopio on pärjännyt kohtuullisen hyvin elinkeinoelämän mittauksissa. Se kertoo, että perusasiat ovat hyvällä mallilla.
– Yritystonttien kysyntä on viime vuosina ollut erittäin hyvä, mikä tarkoittaa, että yritykset haluavat investoida ja laajentaa toimintaansa Kuopioon. Vapaita tontteja pitää silti olla enemmän ja siihen pitää myös kaupungin satsata vahvasti.
Tällä hetkellä Kuopiossa toimii noin 7500 yritystä. Kuopion vahvuus on Pitkäsen mukaan aina ollut se, että elinkeinorakenne on monipuolinen. Notkahdukset eivät ole päässeet vaikuttamaan niin voimakkaasti, kun talous ei ole ollut vain yhden toimialan varassa.
Peruslähtökohta on, että yritystä kuin yritystä arvostetaan koosta tai toimialasta riippumatta. Kaikki ovat yhtä tärkeitä kaupungille. Iso kiitos kaupungin menestymisestä kuuluu elinkeinoelämälle ja yrityksille. Ilman työpaikkojen luomaa vahvaa elinvoimaa ei Kuopio olisi kasvanut tällä tavoin.