Siirtolapuutarha on kuin keidas keskellä kaupunkia. Anni Joensuun portti on erityisesti alueella vierailevien päiväkotiryhmien jatkuvan ihastelun kohde.

Vaikka matkaa Päivärannan ostoskeskukseen on vain kivenheitto, vallitsee
Päivärannan siirtolapuutarhassa rauhallinen idylli. Alueen 130 mökkiä muodostavat
keitaan Kallaveden rannalla, keskustan kupeessa.

Päivärannan siirtolapuutarha on kuulunut kaupunkikuvaan jo kauan. Päätös alueen rakentamisesta tehtiin välirauhan aikana ja rakentamaan päästiin sotien jälkeen, 1940-luvun lopulla.
– Valtaosa mökeistä on rakennettu tuolloin, pieni osa 1970-luvulla, siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Anni Joensuu kertoo.
Mökkien lisäksi alueella on kaksi kertaa viikossa lämpiävä sauna sekä mökkiläisten käyttöön vuokrattava rantasauna. Kerhotilat on rakennettu 1980-luvun alussa ja mukavuuksiin kuuluu myös muun muassa matonpesu- ja letunpaistopaikka. Juomavettä saa vesipisteistä ja mökkiläisille on myynnissä multaa ja pihakiviä edulliseen hintaan. Kompostointiin ja kierrätykseen on kiinnitetty erityisesti huomiota.
– Alueen yleisilmettä säätelee kaava. Esimerkiksi mökkien väriä ei saa muuttaa. Sen sijaan omalla pihalla saa käyttää luovuutta ja puutarhoissa näkyykin kunkin asukkaan persoonallinen kädenjälki, Joensuu kertoo ja esittelee omaa kivipuutarhaansa.
Suurin osa mökkiläisistä piipahtaa mökillään päiväseltään tai viettää yksittäisiä öitä, mutta Joensuu asuu mökissä koko kesän, vapusta aina elo-syyskuuhun saakka. Mökille häntä vetävät rauhallisuus ja luonnonläheisyys. Myös lemmikit, koirat ja kissat nauttivat mökkielämästä.

Yhteisöllistä asumista omassa rauhassa

Siirtolapuutarhan teitä kävellessä silmä lepää kauniisti hoidetuilla pihoilla. Pysähdymme Ritva Leiviskän luo, jonka upeassa puutarhassa kasvaa hyötykasveja maissista aina tutumpiin perunoihin ja tomaatteihin asti. Leiviskät hankkivat mökin vuonna 1994 ja viettävät nykyään siirtolapuutarhassa puolet vuodesta.
Joensuu ja Leiviskä vaihtavat päivän kuulumiset, vuosien varrella ollaan tultu hyvinkin tutuiksi.
– Tämä on tiivis yhteisö, mutta toisaalta myös omassa rauhassa saa olla, jos haluaa. Mökkiläisillä on 16 tunnin talkoovelvoite kesässä, mutta sen voi kuitata myös maksamalla oman osuutensa. Talkoovelvoite täyttyy esimerkiksi saunan lämmityksestä, joka viikko pidettävistä talkoista, ruohonleikkuusta tai muista erikseen sovittavista töistä.

Edullista mökkiasumista

Nuorta väkeä kaivattaisiin siirtolapuutarhalle lisää, sillä enemmistö mökinomistajista alkaa olla jo ikääntynyttä. Joensuu muistuttaa, että siirtolapuutarhamökki on helppo ja myös edullinen tapa päästä nauttimaan mökkielämästä.
– Alueen mökkien hinnat liikkuvat kunnosta riippuen 10 000 ja 30 000 euron välimaastossa. Vuosittaiset hoitokustannukset ovat alle 200 euroa. Teimme juuri kaupungin kanssa uuden vuokrasopimuksen alueen tonteista ja se ulottuu aina vuoteen 2040 saakka.
Myös sijainti on erinomainen. Omaa autoa ei välttämättä tarvita, sillä bussiyhteys kaupunkiin kulkee kahdesti tunnissa.
Mikäli siirtolapuutarhaelämä kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä yhdistyksen puheenjohtajaan. Myös yhdistyksen kotisivuilta löytyy lisätietoa. Alueelle voi tulla tutustumaan myös vaikkapa lenkkeilemällä. Vehreässä ympäristössä lepäävät sekä silmät että mieli.

Riitta Leiviskä asuu mökillään puolet vuodesta. Vuosien saatossa naapurit ovat tulleet tutuiksi.