Kirjanystävän Kuopio

Amman lukupiiri

Kuopiolla on kunniakkaat kirjalliset perinteet. Täällä ovat syntyneet, eläneet, opiskelleet tai työskennelleet muun muassa Minna Canth, J.V.Snellman, Juhani Aho, Simo ”Aapeli” Puupponen ja Maria Jotuni. Nykyäänkin kirjallinen elämä on vilkasta. On Marko Kilpi, Sirpa Kähkönen, Tatu Kokko, Kirsi Pehkonen, Marja-Leena Tiainen ja Marja-Sisko Aalto ja kuuluupa nilsiäläinen Antti Heikkinenkin kuntoliitosten myötä kuopiolaisten kirjailijoiden kerhoon. Ja nämä vain muutamia mainitakseni.

 Myös Kuopioon sijoittuvia kirjoja on kirjoitettu paljon. Siksi kaupungin kaduilla vaeltaessa kirjanystävän on helppo hurmioitua ja hurahtaa kirjojen maailmaan. Tässä muutamia paikkoja, joissa fakta ja fiktio sotkeutuvat somasti keskenään. Lähde siis kirjalliselle kävelylle Kuopioon!

Snellmaninpuisto ja Tuomiokirkko

Kirjallinen kävely kannattaa aloittaa Tuomiokirkosta ja sen alapuolelta löytyvästä Snellmaninpuistosta. Puiston keskipisteestä löytyy Suomen kansallisfilosofin patsas. Puiston puiden juurella Minna Canth aikoinaan istuskeli, katseli Snellmanin patsasta ja mietti omiaan. Kauniista maisemista ja puiston tunnelmasta nauttimista suosittelen lämpimästi myös kirjaturistille. Samalla voi katsella 360 astetta ympärilleen ja valita mieleisensä suunnan kirjakierrokselle.

Canthin jalanjäljillä

Snellmaninpuiston ja Tuomiokirkon välillä kulkee Kuninkaankatu. Kirkosta katsottuna oikealla puolella puistoa on Minna Canthin kotitalo Kanttila. Tässä hän asui, kasvatti yksinhuoltajana lapsikatraansa aikuiseksi, piti kauppaa ja ylläpiti kirjallista salonkiaan. Minnan ajoista rakennuksesta on jäljellä perin vähän, mutta heinäkuun alussa rakennuksessa avautuu Kanttila 200v-juhlanäyttely, johon kannattaa käydä tutustumassa.

Lähes Kanttilaa vastapäätä on Viktor Barsokevitschin kotitalo, VB-keskus, jossa on esillä mielenkiintoisia valokuvanäyttelyitä. Edelleen Kuninkaankatua eteenpäin kävellen päästään Korttelimuseoon, josta löytyy Canthin huonekaluilla sisustettu Minnan salonki. Museokaupassa on myytävänä monenlaista Minna-tavaraa.

Korttelimuseoon kannattaa tutustua muutenkin, sillä tässä pihapiirissä pääset helposti eläytymään esimeriksi Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan tunnelmiin. Pihapiiri on varsin lähellä Kuopionlahtea, jonne merkittävä osa sarjan tapahtumista sijoittuu. Eikä paljon tarvita mielikuvitusta, että voisi nähdä itsensä Pikku-Pietarin kirmailevan muiden korttelin lasten kanssa pihanmaalla…

Satamaelämää ja promenadia Väinölänniemellä

Palataanpa kuitenkin kiintopisteeseemme Snellmaninpuistoon. Ehkä suuntaamme askeleet kuitenkin sataman suuntaan eli Tuomiokirkosta poispäin, joko Minna Canthin katua, Kauppakatua tai niiden väliin jäävää rännikatua, Vahtivuorenkatua pitkin.

Kuopion satama on legendaarinen paikka. Ennen yksityisautoilua sisävesiliikenne oli Kallaveden ympäröimälle kaupungille elinehto. Myös nykyään satama on, erityisesti kesäaikaan, vilkas paikka. Tarjolla on useita ravintoloita ja aktiviteetteja.

Kirjojen ystävä tarkkailee kuitenkin vanhoja satamarakennuksia tarkkaavaisin silmin. Eikö vain Kähkösen Kuopio-sarjan Anna tullutkin laivalla ensi kertaa Kuopioon? Sataman tienoilla liikutaan sarjassa myöhemminkin, muun muassa tummasilmäisen Lassin seurassa. Suuntaamalla katseet kohti Itkonniemen maisemia mieleen tulevat pyytämättä Lakanasiivet ja Itkonniemen sahan pommitukset vuonna 1941.

Satamassa mieleen saattaa tulla myös Tatu Kokon Heinäkuun päivä. Vuoden 1891 laulujuhlillekin tultiin nimittäin vesiteitä pitkin. Sitä miettiessä voi lähteä kävelylle kohti Väinölänniemeä. Tämä vehreä ja puistomainen alue paviljonkeineen ja kasinoineen on ollut vuosikymmenestä toiseen kuopiolaisten ylpeys ja siten esiintyy usein Kuopioon sijoittuvassa kirjallisuudessa. Vasemmalle puolelle kohti Väinölänniemen kärkeä kuljettaessa jää Rönö, sekin muun muassa Kähkösen uusimmasta romaanista, Muistoruohosta, tuttu paikka. 

Ruokailua kirjallisissa tunnelmissa

Alkaako jo tulla nälkä? Palataan jälleen Snellmaninpuistoon. Italialaisen satiirin ystävä lounastaa toki Isä Camillossa, joka löytyy puiston vierestä Kauppakadulta. Vehreällä terassilla ruokaillessa, kirkonkellojen kumahdellessa kadun toisella puolella, ollaankin varsin eteläeurooppalaisissa tunnelmissa.

Tai ehkäpä jatkat kohti keskustaa Minna Canthin katua pitkin, sieltä nimittäin löytyy Ravintola Kummisetä? Epäilyttävän näköisiä, tummakulmaisia pukumiehiä ei ravintolasalin nurkassa kuitenkaan istune, eihän?

Helppo on lähteä myös ruokailemaan legendaariseen Puijon torniin, jonne pääsee omalla autolla, bussilla nro 10 tai taksilla. Sielläpä syödään hyvin myös Kähkösen Muistoruohossa, samalla maisemia ihaillen ja turistivirtaa seuraten. 

Kirjastolempeä ja puhuvia patsaita

Ruokailun jälkeen jaksaa taas. Isä Camillon takaa Maaherrankadulta löytyy Kuopion kaupunginkirjasto. Paitsi että kirjasto sopii kirjakävelyn käyntikohteeksi muutenkin, on se myös Tatu Kokon Kävelevien patsaiden kaupunki -romaanin merkittävä tapahtumapaikka, kuten myös vieressä oleva komea, tosin tällä hetkellä remontissa oleva museorakennus. Leiskuukohan kirjaston hyllyjen välissä lempi myös IRL?

 

Jatkamalla Maaherrankatua eteenpäin tulet Minna Canthin puistoon. Täällä Kokon luoma henkilöhahmo Vilja kävi monet keskustelut Minna patsaan kanssa. Uskallatko yöllä puistoon testaamaan, antautuisiko Minna sinunkin kanssasi juttusille? 

Kaupungintalon kansliasta torivilinään

Jos taas olet hurauttanut bussilla Puijolle ja takaisin, oletkin näppärästi Kuopion torilla. Torin pohjoislaidalla kohoaa komea kaupungintalo. Kuuletko jo korkojen kopseen? Eikö vain Marja-Leena Tiaisen Kanslian naiset siellä riennä torin poikki työpaikalleen kaupungintalolle. Menevätköhän he paraatiovesta vai käyttävätkö sivu- tai takaovea? Kierrä toki katsomaan! Kaupungintaloa on viime vuosina, sanoisinko onneksi, riisuttu Kanslian naisten ajan eli 1970-luvun virastoeleganssista, mutta sisään kurkistaminen kannattaa – upea rakennus!

Kivenheiton päässä kaupungintalolta, Tulliportinkadun varrelta löytyy muuten myös Aapelin muistomerkki. Patsas, jossa poika roikkuu puun oksasta, on vekkulimaisesti hieman piilossa pienessä puistikossa, mutta löytyy kyllä, kun pitää silmänsä auki!

Kirjallisen kävelyn lopuksi on hyvä asettua nauttimaan kauppatorin tunnelmasta. Siellä näkyvät kaikki aikakerrostumat, todelliset ja fiktiiviset, yhtä aikaa. Kauppaa käytiin torilla Pikku Pietarin pihassa ja Kuopio Tanssii ja soi -esityksiä ihailtiin myös 1970-luvulla Muistoruohossa. Nautiskele torin tunnelmasta ja monipuolisesta tarjonnasta. Tiedä, vaikka mielessä alkaisi muhia uuden klassikkoteoksen ainekset.

Hae sivustolta

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.