Köpenickin valekapteeni

Muut, Olan takaa

Muutama vuosi sitten, ajanlaskussa aikana ennen koronaa, piipahdin muutaman päivän lomalle Berliiniin. Sieltä käsin kävin katsomassa mitä läheiseen Köpenickin kaupunkiin kuuluu ja olisiko erään kiinnostavan henkilön patsas paikallaan. Olihan se, ja koska patsaalla on käsi ojennettuna, lopsautimme käsipäivät.

Veijaritarinoiden ystävää tällainen muistomerkki kiinnosti jo etukäteen. Kyseessä oli suutari Wilhelm Voigtin patsas, joka on pystytetty poikkeuksellisen tapahtumasarjan muistoksi. Tämä lyhyenläntä ikämies nimittäin kylmän viileästi marssi Preussin 1. kaartinrykmentin sotilaiden kanssa kaupungintalolle vuonna 1906, pidätti virkamiehet ja takavarikoi kaupungin käteiskassan häipyen sitten omille teilleen.

Miten ihmeessä tämä oikein oli mahdollista? Viiksekäs veijari oli ostellut univormun elementtejä eri kirpputoreilta ja saanut kasaan kapteenin vermeet. Kokardi oli ylösalaisin ja takin helmat melkein viistivät katua, mutta siihen aikaan univormu pisti selän köyryyn ja mielen nöyräksi vastapuolella. Kasarmilla sotilaat vetivät asennon ja lähtivät kiltisti mukaan kun ”kapteeni” käski, puhumattakaan kaupungin muusta väestä joka ei tehnyt elettäkään asettaakseen topakan viiksiniekan vetämän osaston puuhia millään tavoin kyseenalaiseksi. Univormu ja opetellut komentosanat itsevarmalla otteella riittivät vakuuttamaan kaikki.

Vaikka huijari jäi sittemmin kiinni, valtakunta hirnui naurusta ja koko tapaus oli kova kolaus univormuja pokkuroiville. Pikkurötöksillä muutenkin itsensä elättänyt Voigt sai pian armahduksen ja eli loppuelämänsä rehellisenä suutarina nauttien maineestaan veijarien kuninkaana. Sen ansiosta Voigt kättelee kapteenipatsaana fanejaan Köpenickin raatihuoneen edessä tänäkin päivänä.

Nykyajan kapteenit

Oljpa ne pöljiä! Nyt tarina naurattaa, mutta mahtaakohan tämä aika olla yhtään viisaampi? Kuopiossa ryöstettiin muutama vuosi sitten keskellä kaupunkia sijaitseva kauppakeskuksen kello- ja korukauppa rosvoilla yllään turvaliivit ja rakennusmiesten kypärät. Niissä vehkeissä ryöstäjät pujahtivat katuvilinään helpommin kuin perinteiset sukkahousut päässä.

Kyseessä ei tarvitse olla edes brutaali ryöstö, kun ulkoasu vaikuttaa käytökseemme. Jos lakimies tai pankin varainhallinta-asiantuntija pukeutuisi lenkkareihin, nappiverkkareihin, hupparin huppu pään yli vedettynä ja selässä reppu, irtoaisiko leipä? Sama toisin päin. Jos valo- ja ääniteknikko tulisi keikkapaikalle mittatilauspuvussa ja nappaskengässä, työkalut agenttisalkussa, mikä olisi uskottavuus?

Köpenickin kapteeni oli todellisuudessa aikaansa edellä. Nykyään näitä kapteeneja vain tapaa jossain muualla kuin kaupungintaloilla. Kapteeni saattaa ottaa yhteyttä yksinäiseen rouvaan jostain Naton komennukselta kaukomailta, profiilikuvassa kimaltelevat upseerin varusteet ja kohtapa uuden rakkaan tilille kilahtaa rouvalta näennäinen summa pienia muodollisuuksia varten. Valeunivormu voi olla netissä, tai jopa puhelimessa. ”Poliisi” soittaa vanhukselle ja vaatii pankkitunnuksia ja kun ne saa, ottaa rahat. Ajatonta toimintaa, kaikkihan muistavat Ruben Oskar Auervaaran esiintymisen varakkaana lentokapteenina.

Jotkut valehahmot jäävät onneksi helpommin kiinni kuin toiset. Minullekin soitti viekas puhelinmyyjä Oulusta, joka noudatti aluetaktiikkaa. ”Päevvee päevvee, mitteeppää kuulluu Kuoppijjoon?”, lausui valesavolainen, jonka puheenparresta erotti heti opetellut vuorosanat. Aika nopeasti kaveri kuitenkin oivalsi ”soettaneesa kertakaekkijaan viärään numeroon”. Huonommin oli hän harjoitellut roolinsa kuin veijarilegenda Wilhelm Voigt!

Hae sivustolta

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.