Matinea-teos on ITAKin kesän ohjelmistoa.
Tanssitaiteella on kaupungissamme pitkät perinteet. Täältä käsin koordinoidaan ja kehitetään koko itäisen Suomen tanssin kenttää. Kehitystyön keskuspaikka sijaitsee Sotkulla.
Koko Suomen kattava tanssin aluekeskusverkosto edistää tanssitaiteen saavutettavuutta ja alan ammattilaisten työllistymistä. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella tehtävästä kehitystyöstä vastaa Itä-Suomen tanssin aluekeskus.
Työmme ytimessä on tanssitaiteen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Teemme kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä aluekeskusverkoston ja tanssitaiteilijoiden kanssa, toteavat toiminnanjohtaja Eeva Eloranta ja taiteellinen johtaja Veera Lamberg.
Groove-tanssiteoksen ensi-ilta ITAK-näyttämöllä 31.8
Saavutettavaa ja sisällöltään monipuolista
Näkyvin puoli aluekeskuksen toimintaa on oman ohjelmiston pyörittäminen. Useimmat tuotannoista nähdään omalla ITAK näyttämöllä Kuopiossa Sotkulla. ITAKin tuotantoa on myös Joensuussa järjestettävä jokasyksyinen Yksin sateessa nykytanssifestivaali.
– Ohjelmisto pyritään suunnittelemaan niin, että se tavoittaa eri-ikäisiä yleisöjä. Tehtävämme on tuoda tanssia lähelle ihmisiä myös maakuntien pienemmillä paikkakunnilla. Hyvinvointiverkostojen kautta tarjoamme toimintaa erityisryhmille, esimerkiksi kehitysvammaisille ja ikäihmisille. Ideana on mennä paikan päälle sinne, missä ihmiset asuvat. Kaikki tämä luo tanssin saavutettavuutta.
Eri ikäryhmille on soveltavaa tanssitarjontaa ja kulttuuripolkutoimintaa. Soveltavaan toimintaan kuuluu esityksiä, kursseja ja workshopeja. Kuopiossa toimii esimerkiksi huippusuosittu Tavis Dance Company, joka nimensä mukaisesti koostuu tavallisista ihmisistä vailla sen kummempaa tanssitaustaa.
ITAKilla on myös taidekasvatuksellinen tehtävä. Peruskoulujen kanssa on tehty jo pitkään tanssipolkuyhteistyötä. Tanssipolun kautta kouluissa ja päiväkodeissa tutustutaan luovan liikkeen keinoihin.
– Tanssi on kasvatuksellisesti tosi vaikuttavaa. Sen avulla voi oppia liikuttamaan ja ymmärtämään omaa kehoaan. Se on kaikille tärkeä kokemus, vaikka ei varsinaisesti tanssista sinällään syttyisikään.
Tavis Dance Companyn tanssijat ovat eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on halu ilmaista itseään ja kokeilla uutta.
Elinehtona yhteistyö
ITAKin toiminta perustuu paljon yhteistyöhön eri tahojen ja organisaatioiden kanssa. Tanssin kentällä tämä on oikeastaan ainoa toimintatapa, sillä isoja instituutioita resursseineen ei ole. On siis järkevää yhdistää eri toimijoiden ja laitosten yleisöjä.
– Pienillä resursseilla saa enemmän aikaan, kun tekee yhteistyötä. Se on parempi kuin omissa poteroissaan yrittää keksiä pyörää uudestaan. Yhteistyöllä kaupunginorkesterin ja -teatterin kaltaisten organisaatioiden kanssa tanssia saadaan vietyä jo valmiiksi kulttuurista kiinnostuneelle yleisölle. Poikkitaiteellisissa produktioissa tanssiin yhdistetään esimerkiksi musiikkia ja installaatiota.
Yhteydet ovat tiiviit myös alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun tanssikoulutuksen produktiot nähdään ITAK-näyttämöllä.
Johanna Keinäsen Matriarkka saa ensi-iltansa Joensuussa 23.11.
Ainutlaatuisia elämyksiä
Eloranta ja Lamberg sanovat, että aluekeskusverkosto luo paljon mahdollisuuksia tanssitaiteen kehittymiselle. Siinä mielessä voi siis sanoa, että tanssitaiteella menee maassamme hyvin. Suurin haaste on tietenkin yleisö, jota kaivattaisiin paljon lisää. Sama koskee toki muitakin kulttuurilaitoksia kilpailun ihmisten vapaa- ajasta käydessä yhä kiivaammaksi. Taustalla voi vaikuttaa ennakkoluulo siitä, että tanssi on muita taidemuotoja vaikeampaa katsojalle.
– Tanssissa on laaja skaala, mitä kaikkea esitykset voivat olla ja millaisia keinoja sisältää. Ei olla niin sidottuja tekstiin tai tarinaan kuin vaikka teatterissa. Uusia katsojia rohkaisemme kokeilemaan ja katsomaan, sillä taiteesta saa aina jotain yllättävää ja uutta. Ei pidä antaa heti periksi.
Kuopiossa ITAKin oma näyttämö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tanssitaiteen kokemiseen.
– Taiteilijat saavat kokeilla ihan uusia ideoita. Tuomme näyttämölle sitä, mikä on uusinta ja kiinnostavinta tanssitaiteen kentällä.
Eeva Eloranta ja Veera Lamberg pitävät huolta tanssin valoisasta tulevaisuudesta.
Tuore taiteellinen johtaja pitää kiinni omasta luovuudestaan
Viime vuoden elokuussa ITAKin taiteellisena johtajana aloittanut Veera Lamberg kertoo aloittaneensa tanssin 3-vuotiaana.
– Pienestä pitäen unelmanani on ollut tanssia ammatikseni. Taidemuodon rajattomuus kiehtoo minua loputtomasti. Liike on niin monipuolista ja mahdollistavaa, että aina voi yllättyä.
Helsingistä kotoisin olevalla Lambergilla on taustaa myös Kuopiosta. Hän aloitti tanssin ammattiopinnot Savonia ammattikorkeakoulussa. Sittemmin hän on muun muassa valmistunut lontoolaisesta Trinity Laban -tanssiyliopistosta.
Taiteellisen tekemisen lisäksi Lambergilla on laaja ymmärrys tanssista taiteenalana. Hän kertoo olevansa yhteiskunnallisesti suuntautunut ja kiinnostunut rakenteista. Tätä puolta ammatistaan hän on koulinut muun muassa alan ammattiliiton puheenjohtajana ja hallituksessa. Lamberg on opiskellut myös tanssin ja teatterin tutkimusta sekä yhteiskuntapolitiikkaa valmistuen maisteriksi Helsingin yliopiston teatteritieteen oppiaineesta.
Sen lisäksi että haluan tehdä taiteellista työtä, haluan kehittää koko taiteenlajia ja kasvattaa tanssin merkitystä yhteiskunnassa.
Taiteellisena johtajana Lamberg vastaa tittelinsä mukaisesti ITAKin taiteellisesta linjasta. Hän muun muassa valitsee ohjelmiston teokset. Tärkeä osa työtä on ammattilaisten kentän kehittämisessä, mihin kuuluu myös aktiivinen kansainvälinen yhteydenpito. Työn lähtökohtana on avoimuus. Tanssi ei saa jäädä toimimaan omassa pienessä kuplassaan vaan olla osa yhteiskuntaa.
– Haluan toimia mahdollisimman läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti. Ajatukseni ja käsitykseni siitä, mitä tanssitaide voisi olla näkyvät toimissani. Ettei tarjolla olisi vain yhdenlaista, vaan nähtäisiin monesta näkökulmasta mitä mahdollisuuksia nykytanssilla on.
Veera Lamberg sanoo, että oma taiteellinen tekeminen tuo näkemystä myös johtajan työhön. Välillä liikkeen luominen voi tosin olla hankala yhdistää toimistotyöhön.
– Tanssijana minulle on tärkeää pitää tiukasti huolta työkunnostaan eli fyysisestä kunnosta. Siten pysyy kiinni taidelajissa ja johtajanakin jalat tukevasti maassa
Veera Lamberg on meritoitunut tanssitaiteilija.