Maakunnan ropottelija

Henkilöt, infokuopio

Antti Heikkinen on tänäkin kesänä monessa mukana.

Antti Heikkisen kädenjälki näkyy tänä kesänä usean kesäteatterin ohjelmistossa. Itse hän näyttelee Joensuussa Jaakko Tepon musiikkiin perustuvassa musikaalissa.
Tuottelias taiteilija ehtii kuitenkin myös ladata akkuja. Parhaiten se onnistuu kotona perheen parissa.

Kun puhutaan pohjoissavolaisesta teatterielämästä, ei voi olla mainitsematta Antti Heikkistä. Miehen roolityöt, ohjaukset ja dramaturgiat herättävät ihastusta eri teattereissa. Sen lisäksi hänet tunnetaan menestyneenä ja tuotteliaana kirjailijana. Tänä kesänä työn alla on peräti kaksi syksyllä ilmestyvää kirjaa. Heikkinen saakin usein vastata kysymykseen, miten ehtii joka paikkaan.
– Kaiken taustalla on usein vuosienkin mittainen taustatyö. On osittain sattumaakin, että eri projektit toteutuvat samoihin aikoihin. Esimerkiksi Kalle Päätalosta kertova Kallio-poika on teos, johon olen kerännyt tietämättäni taustamateriaalia jo pikkupojasta lähtien, Heikkinen kertoo.
Yksi pitkäaikainen haave toteutuu myös Pielavesi-Teatterissa, jossa esitetään Heikkisen ohjaama Jäniksen vuosi. Arto Paasilinnan rakastettu tarina on ohjaajalle itselleen tärkeä. Näyttämösovituksesta tulikin henkilökohtainen.
– Vatasen hahmosta tuli kirjoitettua jonkinlainen alter ego. Onneksi Kumpulaisen Janne tekee roolista omanlaisensa.

Mielensäpahoittajaa ja Jaakko Teppoa

Komediaa nähdään myös Koljonvirta Teatterissa, jossa Heikkinen ohjaa yhdessä Ville Haapasalon ja Ismo Apellin kanssa Pölhölän. Nilsiän lavalla puolestaan nähdään yhdessä Pekka Räsäsen kanssa ohjattu Rompsun Irja ja Siilinjärvelle Heikkinen on kynäillyt Mielensäpahoittajan dramaturgian.
– Mielensäpahoittaja oli vaikein, sillä näytelmään piti kehittää ihan uusi tarina. Tuomas Kyrön hahmoon ei tehnyt mieli kehitellä omiaan. Onneksi yhdistelemällä eri romaaneita syntyi yhtenäinen tarina.
Heikkisen omaa näyttelijätyötä nähdään Utran Uudessa Teatterissa. Toivo Ryynäsen elämä ja teot on Jaakko Tepon hahmoihin, verbaliikkaan ja hahmoihin perustuva ilotulitus.
– Kun Tepon Jaskasta on kysymys, ei siitä mitään tšehovilaista draamaa tule. Toki railakkaassa komediassa on myös sanomaa mukana.
Kirjoitustyöt ovat edenneet kevään aikana hyvin, sillä automatkalla teatteriharjoituksiin alitajunta ehtii tehdä työtä tekstien parissa. Jos suunnitelmat pitävät ja Heikkinen saa valmiiksi sekä Kallio-pojan että Maaseudun tulevaisuus -romaanin käsikirjoitukset hyvissä ajoin, on kesästä tulossa harvinainen: viikonloput ovat vapaat.
– Sitä ei ole tapahtunut 16 ikävuoden jälkeen. Eikä kyllä oikeastaan sitä ennenkään, sillä kotona tehtiin rehua ja heinää, mutta en valita. Kesäteatteri ei tunnu kovinkaan usein työltä.

Voiko maalla elää?

Heikkisellä on vahvat siteet maaseudulle. Kirjailijana häntä pidetäänkin nykypäivän maaseudun kuvaajana. Seuraavasta romaanista on tulossa rakkaudenosoitus maaseudulle ja sen ihmisille. Kyseessä on eräänlainen sisarteos esikoisromaani Pihkatapille.
– Kirjassa pohditaan, voiko maaseudulla vielä elää.
Aihe kiinnostaa henkilökohtaisistakin syistä. Ajatus maallemuutosta kiehtoo.
– Viimeiset 15 vuotta olen vierottunut maalaiselämästä ja luonnosta. Nyt uskoisin olevani henkisesti kypsä sellaiseen elämään, jossa täytyy pitää huolta siitä, että liiterissä on puita talvea varten ja perunat istutettu ja nostettu.

Akkujen lataus edessä

Yhdeksi tuotteliaisuuden salaisuudeksi Heikkinen näkeekin sen, että koti on kaukana pääkaupunkiseudun pyörityksestä.
– Maakunnasta käsin on hyvä ropotella. Ei mene aikaa turhaan pällistelyyn.
Heikkinen kertoo nauttivansa omasta rauhasta.
– Tykkään siitä, että saan olla kotona. Laitan perheelle ruoan valmiiksi neljäksi ja illalla muiden käydessä nukkumaan alan kirjoittaa. Arvostan yksinäisyyttä, mutta toisaalta teatteria tehdään porukassa. Se tuo vastapainoa.
Tiiviiden tuotantovuosien jälkeen Heikkinen on pohtinut sitä, milloin olisi tauon paikka. Mahdollisuus siihen vaikuttaisi tulevan syksyllä 2020.
– Olen onnekas, kun töitä on riittänyt. Siinä on ollut tuuriakin mukana. Kone ei ole meinannut koskaan leikata kiinni, mutta on hyvä huolehtia siitä, ettei niin käykään. Aika monta hyvää kirjaa on lukematta ja elokuvaa katsomatta. Puolen vuoden verran haluaisin omistaa kokonaan levolle ja perheelle.

Hae sivustolta

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.