Onnistumiset näkyväksi

Koulutus

Savoniassa onnistumisen ilo jaetaan yhdessä. Great Place to Work -sertifikaatin saaminen ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna on tunnustus koko työyhteisölle. Kuvassa iloitsevat lehtori Anu Kinnunen (vas.), lehtori Salla Ruuska (kesk.) sekä henkilöstö- ja hallintojohtaja Päivi Diov.

Savonia-ammattikorkeakoulu on yli 500 osaajan työpaikka. He viihtyvät työssään hyvin, sillä Savonia sai vuodenvaihteessa arvostetun Great Place to Work -sertifikaatin ja pokkasi helmikuussa seitsemännen sijan Suomen Parhaat Työpaikat 2020 -kilpailussa suurten yritysten sarjassa.

Savonia sai Great Place to Work -sertifikaatin ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna. Sertifiointia edelsi kolmen vuoden mittainen työpaikan johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisohjelma.
- Olemme mitanneet työntekijäkokemusta omalla toimivuuskyselyllä pitkään. Tähän kehittämisohjelmaan lähdimme mukaan, koska halusimme peilata toimintaamme ja henkilöstöasioitamme laajempaan, työelämätutkimukseen perustuvaan viitekehykseen sekä selvittää oma asemaamme ja oppia hyvistä käytänteistä muilta, taustoittaa hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.
Great Place to Work on kansainvälinen konsepti, jonka tavoitteena on auttaa työyhteisöjä kehittämään toimintakulttuuriaan. Sertifikaatin saa organisaatio, jonka henkilöstötutkimuksen tulos on vähintään 70 prosenttia. Suomalaisten työpaikkojen keskiarvo on 56 prosenttia.
Savonian saama sertifikaatti on Diovin mukaan tunnustus nimenomaan henkilöstöltä, sillä tulokset perustuvat työyhteisön toiminta- ja johtamiskulttuuria mittaavaan henkilöstökyselyyn. Myös johto on osallistunut tutkimukseen kuvaamalla toimintakulttuuria sanallisesti.

Inhimilliset arvot

Kokonaisuutena henkilöstökyselyn tuloksissa kilpistyvät yksinkertaiset ja inhimilliset asiat, joita pidetään yleisestikin hyvän työpaikan tunnuksina. Näitä ovat esimerkiksi työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus, keskinäinen luottamus, avoimuus sekä kehittymisen ja osallistumisen mahdollisuudet.
Savoniassa kaikki nämä tekijät kuuluvat arvoperustaan ja ovat luonteva osa arkityötä. Päivi Diov korostaa itsekin samoja teemoja vastatessaan kysymykseen siitä, millaisena hän pitää työyhteisöään ja miksi hän viihtyy Savoniassa.
- Minusta tämä työ on rikasta ja vaihtelevaa. Meillä on dynaaminen ja ketterä työyhteisö, jonka pitää olla edelläkävijä ja pysyä ajan hermolla. Rikkaus on sekin, että täällä voi tehdä työtä hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja oppia yhdessä.
Tärkeä osa Savonian arvoperustaa on myös työn näkyväksi tekeminen. Työyhteisössä on lupa innostua onnistumisista ja näyttää riemu ulospäin.
- Haluamme tehdä näkyväksi meidän tekemistä, onnistumisia ja työn vaikuttavuutta. Kyselyn tuloksissa tulee vahvasti esille, että henkilöstö kokee tekevänsä tärkeää työtä ja on ylpeä työstään. Noin 80 prosenttia koko henkilöstöstä on hyvin tyytyväisiä työyhteisöönsä, Diov kertoo.
Luonnonvara-alan tiimivastaava ja eläintuotannon lehtori Salla Ruuska sanoo, että Savoniassa työntekijöiden monimuotoisuus ja yhteistyö ovat voimavara. Savonian johto kannustaa meitä yhteistyöhön koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseksi.
- Savonian työyhteisö on innovatiivinen ja innostava: meillä tehdään eikä vain meinata, Ruuska hehkuttaa.
Henkilöstö ytimessä
Savonian tavoitteena on olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö ja vastuullisesti vaikuttavin korkeakoulu vuonna 2030. Ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilökuntaa tavoitteeseen on vaikea, jopa mahdoton, päästä.
Savonia aikoo jatkaa toimintakulttuurinsa kehittämistä edelleen. Hyvä työ ja hyvät tulokset lisäävät varmasti Savonian houkuttelevuutta työnantajana.
- Hyvä työpaikka ja toimintakulttuuri ovat tärkeä osa myönteistä työnantajakuvaa. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä kilpailu osaajista kiristyy työmarkkinoilla koko ajan, Diov näkee.
Myös työntekijät osallistuvat mielellään oman työpaikkansa kehittämiseen. Heidän panoksensa näkyy muun muassa Savonian uusissa arvoissa, joita puntaroitiin ensin tiimeissä ja sitten koko henkilöstön kesken. Näin syntyneet arvot Savonia kirjasi uuteen strategiaansa.
Kuntoutustiimin tiimivastaava, fysioterapian lehtori Anu Kinnusen mielestä arvotyöskentely oli mielekäs tapa vaikuttaa oman työyhteisön kehittämiseen. Yhteiset arvokeskustelut lisäsivät yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Tiimin heittäytyminen avoimesti arvokeskusteluun oli ilahduttavaa, ja kehittäminen tiimissä jatkui alkukeskustelujen jälkeenkin. Tämä herätti vahvempaa Savonia-henkeä ja tiivisti työyhteisöä. Koen myös, että nyt arvot ovat yhä paremmin osa päivittäistä työtä.

p
Savonia-ammattikorkeakoulu

www.savonia.fi

Hae sivustolta

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.