Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Pallokentiltä bisnekseen

Henkilöt, Ihmiset ja ilmiöt

Ilkka Sammelvuolla (vas.) ja Tatu Säisällä pysyy montakin palloa ilmassa yhtä aikaa. Viime aikoina lentopallo on tosin vaihtunut padeliin.

Menestyvän urheilijan fokus on urheilussa, mutta myös aktiiviuran jälkeen on elämää. Siihen kannattaa valmistautua jo hyvissä ajoin. Ilkka Sammelvuo ja Tatu Säisä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka menestyksen nälkä ja kova työmoraali ovat tuoneet menestystä myös työuralla.

Ilkka Sammelvuo ja Tatu Säisä lentopalloilivat Suomen huipulla ja voittivat useampiakin Suomen mestaruuksia. Myös ulkomaan kentät tulivat tutuiksi, kun Sammelvuo pelasi ammattilaisena Ranskassa yhteensä kolme vuotta ja Säisä kaksi kautta Ranskassa ja Saksassa.
Aktiiviuran päättymisen jälkeen miehet ovat rakentaneet menestyksekkäästi uraa liike-elämässä. Tällä hetkellä molemmat ovat kovassa kasvussa olevien yritysten johdossa: Sammelvuo toimii Ropo Capitalin toimitusjohtajana, Säisä puolestaan luotsaa 3D Taloa.

Koulutus kuntoon

Kitkatonta siirtymistä pallokentiltä bisnesuralle edesauttoi hyvä pohjatyö ja hankittu koulutus.
– Urheilu-uran aikana saattaa olla sellainen tunne, ettei opiskeluun ole aikaa. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna, silloin sitä aikaa nimenomaan on. Kyse on siitä, kuinka ajan käyttää, miehet miettivät.
Sammelvuo on koulutukseltaan filosofian maisteri ja Säisä elektroniikka-alan insinööri.
– Kirjoitin lopputyötäni pelatessani Saksassa. Aamu- ja iltatreenien tai pelin välillä oli hyvin aikaa opiskella, Säisä muistelee.
Myös Sammelvuo pystyi yhdistämään pelaamisen ja opiskelun.
– Aluksi opiskelut etenivät hitaammin, mutta sitten teimme kaverini Heikkisen Miikan kanssa ryhtiliikkeen. Joka aamu kello kahdeksaksi yliopistolle, olipa edellisenä iltana peli missä tahansa.
Metodi toimi ja peliuran päättymisen jälkeen tutkinto oli viimeistelyä vaille valmis.
– Peliuran aikana fokus on pelaamisessa ja niin tietysti pitääkin olla. Mutta kannattaa miettiä myös tulevaisuutta ja tehdä ainakin pohjatyöt kunnolla. Eli käydä vähintään peruskoulu, lukio tai ammattikoulu loppuun. Jos pystyy opiskelemaan urheilun ohella muutakin, niin se on hyvä juttu. Joskus ura voi katketa loukkaantumisiin aikaisemmin kuin on itse ajatellut.
Muitakin käytännön vinkkejä tulee mieleen.
– Kannattaa suhtautua nöyrästi urheilu-uran aikaiseen verkostoitumiseen. Ne yhteistyökumppanit ja sponsorit, joita peliuran aikana kohtaa, voivat olla tulevia yhteistyökumppaneita, potentiaalisia työnantajia tai vaikka asiakkaita. Kannattaa siis hoitaa hommat kunnolla, eikä polttaa siltoja minnekään suuntaan. Hyvistä verkostoista on myöhemmin paljon hyötyä, Säisä muistuttaa.

Tähdestä työelämän junioriksi

Molemmille lentopallouran päättäminen kävi lopulta aika vaivattomasti. Muutosta helpotti se, että aika tuntui kypsältä.
– Jos jotakin haluaa jossitella, niin ehkä olisin voinut lopettaa jo yhden kauden aikaisemmin. Viimeisellä kaudella ajatukset olivat jo osittain siirtyneet työelämään. Mutta jos en olisi pelannut sitä viimeistä kautta, miettisin nyt, että olisiko sittenkin pitänyt vielä jatkaa, Säisä kertoo.
Sammelvuokin huomasi, että pikkuhiljaa tekemisen palo siirtyi luontevasti muualle.
– Viimeisellä kaudella suu kävi kentällä enemmän kuin jalat ja kädet. Siitä tiesi, että aika on tullut. Sama pätee työelämäänkin, jos tekemiseen ei enää tunne intohimoa, on aika siirtyä uusiin haasteisiin.
Vaikka molemmille urheilu-uran päättäminen kävi luontevasti, joutuu urheilija kuitenkin taitekohdassa käymään henkilökohtaisen kehityskeskustelun itsensä kanssa.
– Urheilussa olet tähti, mutta muualla työelämässä maailma ei pyörikään sinun ympärillä. Sitä tavallaan palaa takaisin junioriksi ja pitää lähteä rakentamaan omaa osaamista uudelleen kohti huippua.

Voittamisen kulttuuri tehdään työpaikan arjessa

Yksi molempia etukäteen mietityttänyt asia oli, saako elämässä samanlaisia tunne-elämyksiä kuin peliuran aikana. Jokaiseen peliin liittyi voimakas tunne: joko voitonriemu tai pettymys.
– Kun kotiutimme silloisen Trustin tiimin kanssa ensimmäiset isot kaupat, tiesin, että työelämässä voi kokea samanlaista onnistumisen iloa, Sammelvuo muistelee.
Voisi ajatella, että urheilijat vihaavat häviämistä ja epäonnistumista, mutta Säisä muistuttaa, että myös epäonnistumisen kokemukset ovat tärkeitä niin urheillessa kuin työelämässä.
– Välillä pitää epäonnistua, että onnistuminen tuntuu joltakin. Epäonnistuminen rakentaa pohjan onnistumiselle. Siitä pitää vain ottaa opiksi ja välttää saman virheen tekemistä toista kertaa, hän pohtii.
Itse asiassa monet kilpaurheilun lainalaisuudet pätevät hyvin myös menestyvän kasvuyrityksen johtamiseen. Kaikki lähtee visiosta ja voittamisen kulttuurista.
– Voittoa ei tehdä pelissä, vaan jokapäiväisessä tekemisessä. Kuinka teet työsi arjessa, treenaatko ja teetkö kurinalaisesti työtä tullaksesi paremmaksi. Siitä syntyy voittamisen kulttuuri, Sammelvuo muistuttaa.
Hän on huomannut, että kilpaurheilijan mielenlaatu sopii hyvin yritysmaailmaan.
– Entiset urheilijat ovat usein itseohjautuvia, itseään johtavia työntekijöitä, jotka ymmärtävät joukkuepelin merkityksen.
Samat ominaisuudet ovat arvokkaita myös johtajalle.
– Oma vahvuuteni on siinä, että on ymmärrystä joukkuepelaamisesta, visiosta ja rohkeutta lähteä sitä porukalla toteuttamaan. Aluksi tulee tehtyä virheitäkin, mutta niistä opitaan ja tehdään seuraavalla kerralla asiat paremmin, Säisä kertoo.
Urheilu-ura luo siis parhaimmillaan erinomaisen pohjan seuraavalle uralle. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla entisiä lentopalloilijoita tai edes aktiiviurheilijoita ollakseen hyviä työntekijöitä.
– Työyhteisössä kaikkien ei tarvitse, eikä pidäkään olla samankaltaisia, vaan erilaisuus on tärkeää. Yhdenvertaisuus ja toisten kunnioittaminen on mielestäni keskeinen lentopallosta nouseva oppi: jokainen saa olla sellainen kuin on, Sammelvuo pohtii.

Sparrausta pelitaktiikkaan

Peliuransa aikana Säisä ja Sammelvuo keskustelivat paljon ja pohtivat pelitaktiikoita. Samanlaiset keskustelut jatkuvat, nyt yrityselämään liittyen.
– Juttelemme johtamisesta ja yrityksen kehittämisestä paljon keskenämme. Myös vanha pelikaveri Saku Määttä Salmi Platformilta on sellainen henkilö, jonka kanssa pidetään yhteyttä tiiviisti. Loppuvuodesta pyysin Ilkan meille sparraamaan osakasporukkaamme. On tärkeää saada vertaistukea ja tietoa henkilöltä, joka on jo käynyt tietyt kasvuyrityksen vaiheet läpi aiemmin. Ja entisen pelikaverin kanssa asioiden miettiminen on erityisen helppoa, Säisä pohtii.
Yksi urheilusta mukaan jäänyt oppi onkin ottaa mallia kokeneemmilta. Pelaajana kehittyi parhaiten silloin, kun pääsi pelaamaan entistä parempiin joukkueisiin.
Menestyksen ja kilpailun nälkä ei olekaan kadonnut minnekään. Vaikka peliura on päättynyt, sama asenne on siirtynyt työelämään.
– Kyllä mielessä aina on, kenet voisi voittaa seuraavaksi ja voisiko tehdä jonkin asian paremmin kuin kilpailija. Vaikka taaksepäin katsottuna menestystä on tullut, oma mieli pysyy koko ajan kiinni seuraavassa haasteessa ja itsensä kehittämisessä. Se pitää mielen nöyränä. Peli siis jatkuu: pelikausi ja onnistumisen mittari on tosin venähtänyt tilikauden mittaiseksi, Sammelvuo tiivistää.

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.