Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Teatterin myyntipäällikkö on taiteen kauppias

Henkilöt, Vapaa-aika ja elämykset

Taide ja liike-elämä ammentavat molemmat innovatiivisuudesta ja luovuudesta, Kuopion kaupunginteatterin myyntipäällikkö ja näyttelijä Karri Lämpsä kertoo.

Toisin kuin yleisesti saatetaan ajatella, taide ja bisnes eivät ole toistensa vastakohtia. Näin sanoo Kuopion kaupunginteatterin myyntipäällikkö, näyttelijä Karri Lämpsä.

Näyttelijälle hyppy kaupalliselle puolelle ei välttämättä ole kaikista tyypillisin urapolku. Ehkä kyse on verenperinnöstä. Kauppiaan poikana Karri Lämpsä tietää, että tuotteen on vastattava kysyntään.
– Isäni oli kauppias ja lihamestari. Myyntiä vauhdittaakseen hän alkoi laatia kauppaan viikon ruokalistan ja laittoi sen mukaisesti lihat tarjoukseen, Lämpsä muistelee.
Periaatteessa teatteri toimii samojen lainalaisuuksien mukaan kuin mikä tahansa yritys.
– Meidän tuotteitamme ovat taide ja elämykset, eivätkä ihmiset välttämättä löydä niitä itsestään. Myyntipäällikkönä tehtäväni on tuoda tuotteemme esille sillä tavalla, että ihminen haluaa lähteä teatteriin näytelmää katsomaan ja uskoo saavansa rahoilleen vastinetta.

Taide ja liike-elämä puhuvat samaa kieltä

Lämpsän kiinnostus kaupallisiin aineisiin syntyi siis jo lapsena, mutta kauppiaan sijaan haaveammatit olivat jotain muuta: lääkäri tai näyttelijä.
– Ajattelin, että valitsen sen ammatin, kumpaa ensiksi pääsen opiskelemaan. Ovet avautuivat ensimmäisenä Tampereen näyttelijäntyönlaitokselle.
Kuopion kaupunginteatteriin televisiostakin tuttu näyttelijä tuli vuonna 2001. Talossa on siis vierähtänyt jo kaksikymmentä vuotta. Teatterin myyntipäälliköksi hänet valittiin syksyllä 2019. Sitä edelsi kauppatieteiden opiskelu avoimessa yliopistossa.
– Uskon siihen, että kun jotakin haluaa, on tavoitteet asetettava korkealle ja jääräpäisesti pyrittävä niitä kohti. Aloin lukea kauppatieteitä ja vähän hurahdin siihen. Bisneskirjallisuutta lukiessa huomasin, kuinka usein esimerkiksi johtamista käsittelevissä kirjoissa viitattiin taideympäristöön, jossa luovuuden ilmapiirin turvaamisella on suuri merkitys. Myös yritysten täytyy olla luovia ja innovatiivisia, pysyttävä kiinni ajassa ja uudistuttava tarvittaessa. En näe näissä teemoissa suurta ristiriitaa taiteen tekemisen kanssa.
Lämpsä muistuttaa, että Kuopion kaupunginteatterin on toteutettava omaa tehtäväänsä ja palveltava veronmaksajia, annettava palvelulupaus katsojille ja parhaassa tapauksessa osallistua ja osallistaa ihmisiä ja yhteisöjä, jotka eivät välttämättä vielä ole teatterin kuluttajia.
– Teatterin yhteiskunnallinen tehtävä on kiinnostava ja laaja, kunhan se osataan tehdä oikein. Keinoja ja vinkkejä voi löytää myös sieltä bisneksen puolelta. Toisinaan taidepiireissä bisnes ja rahasta puhuminen nähdään punaisena vaatteena. Syitä siihen on monia ja jotkut tosiakin, mutta on myös ennakkoluuloja liittyen vaikkapa kestämättömän kehityksen liiketoimintaan, globalisaation tuomiin haasteisiin ja rahamarkkinoihin sekä ylipäätään markkinatalouteen ja kilpailuun. Kun on kiinnostunut laajasti näistä asioista, on mahdollisuus itse toimia ongelmanratkaisukeskeisesti ja viedä omaa liiketoimintaa kestävään suuntaan, oli kyse sitten taiteentekemisestä tai jostain muusta. Teatteritoimintahan on mitä hienointa liiketoimintaa, sillä kauppaamme elämyksiä ja kulttuurillista pääomaa. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan, ei aiheuta roskaa, eikä jätettä, vaan elämyksiä ja yhdessä koettuja tunteita, hän muistuttaa.

Kaksoisroolissa

Kauppatieteen opinnoissa ja kurssitehtävissä Lämpsä tarkasteli muun muassa sitä, millaista henkilöstöresursseihin ja innovaatioihin liittyvää johtamisosaamista teatteritaloista löytyy. Hän muistuttaa, ettei taloudellisten realiteettien tunnustaminen estä sisällöltään korkeatasoisen taiteen tekemistä.
– Totta kai ohjelmistoa suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon, millaiset esitykset ihmisiä kiinnostavat. Se on meidän velvollisuutemme jo siksikin, että toiminta pyörii veronmaksajien varoilla. Kaupallisesti myyvä taide voi kuitenkin olla, ja onkin, myös hyvin tehtyä. Myös marginaalisemmille teoksille on paikkansa. Meillä kaupunginteatterissa on Maria-näyttämö niitä esityksiä varten, joilla ei välttämättä tavoitella suuria massoja. Ne ovat sellaisia hallittuja riskinottoja, jotka saattavat parhaimmillaan luoda myös organisaatiolle uutta tapaa ajatella ja toimia.
Myyntipäällikkönä ja näyttelijänä Lämpsällä on käsissään melkoinen tuplarooli. Syksyllä hän esiintyi Tämä on ryöstö -näytelmässä. Päivät venyivät ympäripyöreiksi, mutta kaksoisrooli tarjosi myös paljon hyvää.
– Teoksessa sisällä olevana taiteilijana on helppo löytää näytelmästä se ydinjuttu, mitä hyödynnetään myynnissä ja markkinoinnissa. Ja palaute tulee asiakkailta myyntipäälliköllekin konkreettisesti, kun olet lavalla yhteydessä katsojien kanssa. Syksyn esityksistä jäi fiilis, että ihmiset kaipaavat nyt yhdessäoloa ja sitä, että voi kollektiivisesti jakaa tunnetiloja toisten ihmisten kanssa, olipa se sitten iloa tai surua. Kunhan kokoontumisrajoituksia höllennetään, on teatterille taas kysyntää, Lämpsä uskoo.

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.