Unen merkitys terveyden kulmakivenä on viime vuosina saanut yhä enemmän huomiota. Unen laatuun vaikuttavat monet asiat. Jopa tärkeämpää, kuin unen kellolla mitattava määrä, on sen laatu. Yhä useammalla huonolaatuisen unen ja päiväväsymyksen syyksi on diagnosoitu uniapnea.
Pitkään tingittiin ensimmäisenä unesta, kun ajasta tuli pula. Uni liitettiin jopa laiskuuteen, ”makkoomalla ee asiat etene”. Nykyään harvat ihmiset, vuoro- ja yötyön tekijöitä lukuun ottamatta, tinkivät yöunistaan työn vuoksi. Sen sijaan muu elämä on käynyt niin hektiseksi, että sosiaalisen elämän ja harrastusten parista ei malteta rauhoittua oikeasti nukkumaan. Peliaddiktin ja somevahdin huoneessa lamppu palaa aamuun asti, usein kahvin tai energiajuomien voimin.
Etenkin nuorena 8 – 10 tunnin yöunet olisivat kuitenkin tarpeen. Kunnolla nukkunut muistaa ja oppii paremmin. Riittävä yöuni pitää kaikenikäiset terveinä ja toimintakykyisinä.
Univaje on terveysriski
Univaje heikentää muistia sekä kykyämme ajatella ja keskittyä. Väsyneenä asioiden hoitoon menee enemmän aikaa kuin levänneenä ja tekemisen laatu kärsii. Väsynyt tekee hätiköityjä päätöksiä ja hermostuu helpommin. Ärtymys valtaa mielen ja sosiaalinen elämä kärsii lurppasilmäisen kiukkupussin äksyilystä kotona, koulussa ja työpaikalla.
Jatkuvasti unesta tinkimällä aiheuttaa itselleen enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Unen määrällä leikittely voi olla myös vaarallista. Univaje liittyy moniin terveysongelmiin, kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, diabetekseen ja keskivartalolihavuuteen sekä vaikkapa lentsuherkkyyteen.
Kuorsaaja ei lepää
Sinnikäs myytti hyvästä nukkujasta ja ahkerasta lepääjästä liittyy kovalla äänellä yön läpi kuorsaavaan ihmiseen. Todellisuudessa asia on päinvastoin. Kuorsaaja ei välttämättä saa paljoakaan palauttavaa, syvää unta. Usein kyseessä on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus voi vaihdella kymmenestä sekunnista yli minuuttiin ja niitä voi nukkumisjakson aikana olla jopa satoja. Hengityskatkoksessa veren happipitoisuus laskee, lopulta aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja hengittää automaattisesti voimakkaasti ilmaa sisään.
Hengityskatkoksia ei ihminen itse yleensä tunnista, mutta päiväsaikaan koetaan vireystilan alenemista; lounaan jälkeen haukottaa ja työpäivän jälkeen on pakkonokosten paikka. Muita tyypillisiä oireita ovat pahantuulisuus, keskittymiskyvyn puute ja iloton yleisfiilis. Tämä häiriö tunnetaan nimellä uniapnea, joka miellettiin pitkään ylipainoisten, keski-ikäisten miesten elintapasairaudeksi. Uniapnea on kuitenkin paljastunut yhä useamman nuoren sekä naisen väsymyksen syyksi.
Uniapnea tekee yöstä vaarallisen
Uniapnea on terveysriski, etenkin vaikea-asteisena ja hoitamattomana. Se lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aiheuttaa eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta.
– Uniapnealla on myös yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen, keuhkosairauksien erikoislääkäri Päivi Salonen kertoo ja muistuttaa, että lievä ja vaikea uniapnea eroavat toisistaan huomattavasti. Muutama hengityskatkos yössä ei ole suuri terveysriski, mutta aivojen hapensaantia tuntuvasti vähentävät, jatkuvat katkokset ovat eri asia.
Yö-yhtyeen Olli Lindholmin ennenaikainen kuolema toi uniapnean suomalaisten tietoisuuteen tehokkaammin kuin mikään valistuskampanja.
– Uniapnea ei ollut hänen suoranainen kuolinsyynsä, mutta julkisuudessa uniapnea kuitenkin korostui. Tiedettiin että hänellä oli diagnosoitu uniapnea ja valokuvassa nähtiin CPAP-laitteen maskin roikkuvan vuoteen vieressä. Yhtäkkiä vastaanotolle alkoi hakeutua runsaasti saman ikäluokan miehiä ja lääkäriin lähdettiin jo pienemmänkin kuorsauksen ajamana. Nyt tilanne on tasaantunut, mutta tämän unihäiriön ja sen terveysriskien tiedostaminen on selvästi paremmalla tasolla kuin joskus takavuosina. Nyt jo tiedetään, että lievällä uniapnealla ei voida selittää kaikkia terveysongelmia, mutta vaikea voi olla hoitamattomana vaarallinen, Salonen kertoo.
CPAP-laite on nukkumatin apulainen
Uniapneaa voidaan hoitaa tehokkaasti uniapnean laadusta riippuen itsehoidolla ja CPAP-laitehoidolla. Leikkaushoito on nykyään varsin harvinainen ratkaisu. Uniapneaa sairastavalle suositellaan usein ensimmäiseksi elämäntapamuutoksia, jotka ehkäisevät hengityskatkosten syntymistä. Keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneaan suositellaan kuitenkin ensisijaisesti CPAP-laitehoitoa.
Kuopiolainen sairaanhoitaja Tuula Laukkanen on nukkunut yli vuoden CPAP-laitteen kanssa, joka johtaa ylipaineella ilmaa ylähengitysteihin maskin kautta. Tuula on todella tyytyväinen vaikean uniapneansa hoitotuloksiin.
– Parin kuukauden laitekäytön jälkeen kaksista verenpainelääkkeistäni jäivät toiset pois. Unen laatu on aivan eri luokkaa kuin ennen ja hoitotyön vaatima vireys on kohdillaan. Kova kuorsaaminen häiritsi jo sosiaalistakin elämää, aloin jättää muun muassa yöpymistä vaativat mökkireissut läheisteni kanssa väliin. Vaikka aamuinen vitsailu seuraavan talven polttopuiden sahaamisesta olikin hyväntahtoista, alkoi se luoda syyllisyyttä muiden unien pilaamisesta. Nyt on kiva olla taas täysillä mukana, kun kone hyrrää liki äänettömästi ja minä nukun kuin ennen vanhaan. Enkä ole asiassa yksin. Saman vuoden aikana myös veljeni ja siskonmies saivat tarpeekseen ”perintöä odotellessa”-vitseistä. Nyt sukutapaamisissa riittää juttua hyvästä nukkumisesta, Tuula iloitsee.
Onnistunut uniapneahoito on tuonut aidon levon ja kuorsausvapaat yöt takaisin Tuula Laukkasen elämään.