Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Blueskuningatar ja naapurin mimmi

Henkilöt, Ihmiset ja ilmiöt

Erja Lyytinen on lähtenyt aina sillä mielellä liikkeelle, että kyllä onnistuu. Ja on onnistunut. Kuopiolaistyttö uskalsi haaveilla kansainvälisestä urasta ja nykyään hänet tunnetaan yhtenä maailman parhaista blueskitaristeista.

Erja Lyytiselle valkeni nuorena, että hän haluaa rokata, soittaa sähkökitaraa ja tehdä omia biisejä. Erityisesti blues, rock ja niiden amerikkalaiset ja brittiläiset soundit sykähdyttivät, joten musiikin esittäminen englanniksi oli luonteva valinta.
1990-luvulla elettiin kuitenkin toisenlaisessa Suomessa kuin tänä päivänä. Kynnys kansainvälisille estradeille oli nykyistä korkeampi. Erjallekin tehtiin ehdotuksia kielen vaihtamisesta suomeksi, mutta artisti piti kiinni omasta visiostaan.
– Uskoin aina, että omalle jutulle kannattaa pysyä uskollisena. Nykyäänhän tilanne muusikoilla on toinen, Suomi on avautunut ja täällä on paljon englanniksi esiintyviä bändejä.

Takaisin hevosen selkään

Menestys on vaatinut työtä, mutta yksi toisensa jälkeen unelmat ovat toteutuneet. Estradit eri puolilla maailmaa ovat tulleet tutuiksi ja ennen koronaa Lyytisen keikoista 70 prosenttia oli ulkomailla. Viime vuosien aikana myös kotimainen yleisö on ottanut Erjan omakseen.
– Saan tehdä mageita keikkoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. On hienoa, kun kova duuni kantaa hedelmää.
Vallitsevan koronatilanteen myötä esiintymiset ovat viime aikoina ymmärrettävästi keskittyneet kotimaahan.
– Kevään ja alkukesän keikat peruuntuivat, sitten päästiin tekemään töitä, mikä on tuntunut huipulta. Keikat ovat tärkeitä paitsi meille esiintyjille myös yleisölle. Kyyneleitä on vuodatettu. Livemusiikissa on jotain sellaista, mitä mikään striimaustekniikka ei pysty välittämään. Myös syksyllä on paljon keikkoja tulossa ja loppuvuonna mieletön Blue Christmas -kiertue, joka saapuu Kuopioon 11. joulukuuta. Toivottavasti pääsemme ne keikat tekemään, Erja toivoo.
Joitakin pistokeikkoja on suunnitteilla myös ulkomaille ja toiveena on, että vuonna 2022 päästäisiin taas kiertämään maailmaa.
– Olemme tehneet varovasti lyijykynällä ulkomaan merkintöjä. Suunnitelmissa olisi keikkailla muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Briteissä, mutta seuraamme tietysti koko ajan tilannetta. Toivottavasti päästään hyppäämään taas hevosen selkään!
Vaikka keikkailusta on tullut pakon edessä taukoa, eivät yrittäjän päivät ole olleet hiljaisia. Aika on kulunut nopeasti, sillä 150 keikan siirtämisessä eri puolilla maailmaa riittää tekemistä. Samalla on täytynyt miettiä, kuinka yrityksen pyörät pidetään pyörimässä.
– Ovathan nämä olleet taloudellisesti ja henkisesti kovia aikoja. Olen kuitenkin kova kehittämään kaikkea. Ja muutenkaan savolainen lupsakkuus ei ole kadonnut vuosien aikana mihinkään. Se näkyy sellaisena peruspositiivisuutena. Nytkin olen palkkaamassa lisää työvoimaa yritykseen, hän kertoo.

Juuret pitävät pystyssä

Vaikka Erja on asunut Etelä-Suomessa jo parikymmentä vuotta ja siitäkin suuren osan kiertänyt maailmaa, juuret ovat syvällä Kuopion maaperässä.
– Tänne on aina kiva tulla keikalle, savolaisten kesken on omanlaisensa moodi.
Erja kokee, että hänen persoonaansa usein liitettävä maanläheisyys on savolaista perua.
– Ihmiset tulevat maailmalla usein sanomaan, että olen niin down to earth, jalat maassa. Minulla on sellainen naapurintytön habitus. Diivailu tai toisten arvostelu ei ole minun juttu ollenkaan, hän miettii.
Mimmikitaristina maailman kiertäminen lienee kuitenkin pakottanut kasvattamaan myös paksua nahkaa?
– Luulen, että naiseudesta on ollut sekä hyötyä että haittaa. Onpa nainen tai mies, musan tekeminen on aina vaikeaa. Osa yleisöstä tykkää ja saattaa tulla kuuntelemaan nimenomaan kitaraa soittavaa mimmiä, mutta on tietysti niitäkin, jotka ovat katselleet, että osaakohan tuo edes vetää. En ole kuitenkaan itse jäänyt sitä sen kummemmin miettimään, vaan teen omaa juttuani.

Äiti käy keikoilla

Sama ohjenuora näkyy myös uran ja perhe-elämän yhdistämisessä. Erjalla on 7-vuotiaat kaksospojat, jotka aloittivat juuri koulun.
– Pojat käyvät koulua, äiti käy keikoilla, ei se ole sen kummallisempaa. Lapsilla on hyvä isä, jonka luona he asuvat vuoroviikoin. Ja tämä järjestely toimii tosi hyvin. Äidin rooli on iso ja hieno asia, mutta kannatan tasa-arvoa. Lapset pärjäävät kyllä ihan yhtä hyvin myös isänsä kanssa. Oma äitinikin liidasi omaa bändiään 60-luvulta asti, hän muistuttaa.
Jopa kaksosten vauva-aikana työ ja perhe saatiin yhdisteltyä. Kiertueelle lähdettiin, kun lapset olivat kymmenen viikon ikäisiä.
– Lasten kanssa rundattiin kaksi vuotta. Näin jälkikäteen ajateltuna, olihan se melkoista aikaa. Tällä elämänkokemuksella olisin itselleni armollisempi ja antaisin itselleni enemmän aikaa levätä ja palautua. Väsymyksen määrä oli tuolloin järjetön. Mutta siitäkin selvittiin ja ihan hyvinhän se meni.
Itse asiassa juuri samaan aikaan Lyytisen uralla alkoi tapahtua.
– Äänitettiin livelevy ja ura sai aivan uutta nostetta, kysyntää keikoille oli paljon. Kaiken hässäkän keskellä tapahtui siis paljon hyviä asioita.
Nykyisin keikka- ja perhe-elämä ovat hyvin tasapainossa. Suhdekyselyt Erja kuittaa toteamalla, että elämässä on meneillään hyvä boogie.
Keikkailulle vastapainoa hän hakee luonnosta. Vaeltaminen, patikoiminen ja ylipäänsä luonnosta nauttiminen ovat tärkeitä asioita.
– Luonnossa liikkuminen on nopeasti palauttavaa. Luulen, että luontorakkauskin on niitä asioita, jotka kumpuavat juuristani.

Erja Lyytinen

– Vuoden artisti Finnish Blues Awards 2015
– European Blues Awards, Best Guitarist 2017
– Guitar World -lehden Paras blueskitaristi -äänestyksessä sijalle 14 vuonna 2019
– Guitar World -lehden Paras kitaristi -äänestyksessä toinen sija vuonna 2020

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.