Valikko Sulje

Johtamista ja herrasmiespelejä

Antti Pulkkanen kiinnostui snookerista jo lapsena katsellessaan veljensä kanssa pelejä televisiosta. Haave omasta pöydästä toteutui aikuisiällä.

Sekä snooker että johtaminen ovat vaikeita, mutta palkitsevia lajeja. Molemmissa on osattava lukea ja ennakoida tilanteita ja hahmotettava monimutkaisia kokonaisuuksia. Antti Pulkkanen uskoo ihmisläheiseen johtamiseen ja herrasmiespeliin, sekä työssä että vapaa-ajalla.

Antti Pulkkanen aloitti tehtävässään LähiTapiola Savon toimitusjohtajana marraskuussa 2019. Tätä ennen hän työskenteli yhdeksän vuoden ajan Danske Bankissa erilaisissa johtotehtävissä, viimeisimpänä kehittämässä pankin asiakasrajapinnan toimintaa Kööpenhaminasta käsin.
Pitkän pankkiuran aikana finanssimaailma ehti tulla laajasti tutuksi. Siirtyminen finanssialan sisällä vakuutusyhtiön johtoon oli kuitenkin hyppy uuteen. Toisaalta aloilla pätevät monet samat lainalaisuudet.
– Vakuutusyhtiö harjoittaa tavallaan käänteistä asuntolainatoimintaa. Asiakas maksaa etukäteen, ja vakuutusyhtiö korvaa, kun jotakin sattuu. Jotta yhtälö toimisi, pitää yhtiön sijoittaa rahat viisaasti ja laittaa ne poikimaan. Jos jostakin olen yllättänyt LähiTapiolalle tultuani, niin siitä, kuinka vahva ja pitkä sijoittamisosaaminen meillä onkaan, Pulkkanen kertoo.

Yhteisöllisyyttä ja uusia toimintamalleja

Toinen positiivinen yllätys oli yhteisöllisyys ja lämminhenkisyys.
– Meillä täällä Savossa on noin sadan työntekijän tiivis porukka. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat selkeästi havaittavissa, vaikka tietysti koronaepidemia on tuonut omat haasteensa.
Pulkkanen ehti toimia uudessa tehtävässään muutaman kuukauden ajan, ennen kuin globaali epidemia sekoitti arjen.
– Omaa reagointia jopa helpotti se, että minulle ei vielä ollut ehtinyt muodostua rutiinia. Se helpotti uusien toimintamallien etsimistä. Kuten muissakin organisaatioissa, meidän piti löytää uudet tavat toimia ja palvella asiakasta. Yllättävän nopeasti saimme juonen päästä kiinni. Vakavaraisena yhtiönä olemme myös pystyneet omalta osaltamme joustamaan ja auttamaan asiakkaita kriisin yli pääsemisessä.

Johtamista ei opita koulussa

Pulkkanen kertoo nauttivansa asioiden moniulotteisesta hahmottamisesta ja yhdistelemisestä. Johtajana hän kokee olevansa moderni, ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä.
– Asioiden johtaminen on usein helpompaa, mutta ihmisten johtamisesta pidän vielä enemmän. Sitä on vaikea oppia koulun penkillä. Olenkin onnekas, kun itselläni on ollut todella hyviä esimiehiä, joilta olen saanut oppia. Onnea on siinäkin, että olen päässyt hoitamaan monia mielenkiintoisia tehtäviä. Janoan uusia haasteita ja olen edennyt avoimin mielin uralla, kun eteen on tullut kiinnostavia vaihtoehtoja, Pulkkanen kertoo.
Pulkkasen urassa on jotain samaa kuin hänen harrastuksessaan. Saaristokaupungin kodin alakerrasta löytyy oikea snooker-luola ja laji onkin erityisesti suvun miesten yhteinen harrastus ja intohimon kohde.
– Snookerissa kiehtoo sen haastavuus. Pelaajalta vaaditaan rauhallisuutta ja suunnitelmallisuutta. Täytyy miettiä, että jos nyt teen näin, mihin se seuraavaksi johtaa. Laji on tyylikäs, mielenkiintoinen ja rentouttava yhtä aikaa.

Aikaa perheelle

Omaan peliluolaan on helppo piipahtaa useammankin kerran viikossa. Pulkkanen osaa arvostaa sitä, että elämä on nyt keskittynyt Kuopioon. Aiempi työpaikka sijaitsi Tanskassa ja matkapäiviä kertyi; Kuopio-Kööpenhamina-lentomatka tuli tutuksi.
– Olen matkustellut enemmän tai vähemmän koko työurani ajan, ja alkoi tuntua siltä, että haluan olla enemmän kotona. Lapsemme ovat 14- ja 11-vuotiaita, joten nyt eletään vuosia, jolloin on tärkeää olla läsnä.
Isän vapaa-aika kuluukin myös jalkapalloa pelaavan tyttären ja jääkiekkoilevan pojan harrastamista seuratessa.
– Nautin itsekin eniten pallopeleistä. Snookerin lisäksi pelaan jääkiekkoa, tennistä ja padelia. Useimmiten kuitenkin lenkkeilen. Se on kaikista helpoin tapa liikkua missä tahansa, yksin tai yhdessä.
Usein lenkille lähdetäänkin Kysillä työskentelevän Kirsi-puolison kanssa.

Tanskalaiset ovat melkein savolaisia

Pulkkaset ovat kotiseuturakkaita.
– Asuimme kymmenen vuotta Tampereella, mutta kun lapset olivat pieniä, oli helpompaa tulla tänne tukiverkkojen luokse. Olisimme kyllä varmaan jossakin vaiheessa palanneet Kuopioon muutenkin kuin käytännön syistä.
Myöskään Kööpenhaminaan muuttaminen ei ollut poissuljettu vaihtoehto.
– Koko perheemme viihtyi siellä todella hyvin. Se on rento kaupunki. Itse asiassa tanskalaisissa ja savolaisissa on paljon samaa. Siksi ehkä olo tuntuikin siellä niin kotoisalta. Eri vaihtoehtoja punnittuamme Kuopio vei kuitenkin voiton, eikä sitä päätöstä ole tarvinnut katua.