Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Kaupunkitutkimusta tossut jalassa

Ihmiset ja ilmiöt

Juoksu on mukava tapa tutustua omaan kotiseutuun. Kuopiossa on paljon upeita reittejä, joten ei muuta kuin tossut jalkaan ja menoksi.
Ekat askelet olivat hankalat, koska liikkuminen oli jäänyt vähälle. Selkä ja jalat olivat kipeät. Ajattelin, että juoksen vaikka vain muutaman sata metriä ja kävelen sitten, jos tuntuu pahalta. Alkuun tuntui siltä, että menen koko ajan ylämäkeen – juostessa ei saa metriäkään ilmaiseksi toisin kuin pyörällä.
Kun lähdin liikkeelle ihan rauhassa, oman hyvän olon mukaan, minun olikin pian helppo juosta. Ensimmäisten minuuttien ajan keho kyllä pistää edelleen vastaan: eikö olisi mukavampaa tapaa kuluttaa aikaansa? Sisäisen opposition kuitenkin unohtaa, kun hetken malttaa, avaa silmänsä ja alkaa havainnoimaan ympäristöään. Silloin unohtuu kaikki muu.
Olen saanut seurata lenkeillä ensin Maljalahden kehittymistä varastopihasta edustavaksi asuinalueeksi ja sitten matkustajasataman uudistamista. Kaikkiaan koko keskustan ranta-alueet alkavat näyttää hyvältä. Myös Saaristokaupungissa on upeita reittejä.
Puijolla on tietysti mahtavaa liikkua. Maasto on joka kerralla erilainen: näkymät ja valo, äänet, tuoksut. Keväällä ja syksyllä purot solisevat, kesällä tuoksuu lämmin metsä. Haastetta jos haluaa, voi ensin juosta Kallaveden kauniita rantoja pitkin ja sitten Puijon mäkiä ylös ja alas.
Joskus juoksija törmää pieniin kummallisuuksiin, joita tiestöä ja kevyen liikenteen väyliä suunnitellessa voisi miettiä. Esimerkiksi Väinölänniemellä mietin, miksi kevyen liikenteen väylä loppuu Rönön sillalle. Ensimmäisellä lenkillä Savilahden suunnalla hämmästyin, kun Volttikadun risteyksestä ei päässytkään jatkamaan kevyen liikenteen väylää kehätien vierellä, vaan piti kiertää Väliköntielle ja sieltä Särkiniemen suuntaan. Aikamoinen lisämutka – eikä oikein mitään opastusta.
Reitit ovat kuitenkin aina löytyneet. Kotikaupunki voi näyttää ihan uudelta, kun lähtee juoksulenkille aistit avoinna. Huomaa isot uudistukset, pienet parannukset ja myös kehityskohteita. Kunto nousee samalla kohisten.

Juha Antikainen
hiippakuntasihteeri,
työnohjaaja STOry

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.