Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Avuntuojat maalla ja ilmassa

Henkilöt, Ihmiset ja ilmiöt

Kuopion HEMS-lääkäriyksikön tukikohta sijaitsee Kelloniemessä. Uuden tukikohdan avajaisia vietettiin vuoden 2019 syksyllä.

Taivaalla lentävä lääkärihelikopteri on näky, joka herättää monenlaisia tunteita säikähdyksestä helpotukseen. Kun HEMS-lääkäriyksikkö lähtee liikkeelle, on henki
kyseessä. Helikopterilla suoritettavat tehtävät ovat kuitenkin vain yksi osa lääkäriyksikön työtä.

Valtion omistamalla FinnHEMSillä on Suomessa kuusi tukikohtaa: Kuopiossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä.
– Lyhenne HEMS tulee sanoista Helicopter Emergency Medical Service. Olemme osa julkista ensihoitojärjestelmää. Kuopion tukikohdan toiminta ulottuu viiden sairaanhoitopiirin, Pohjois-, Itä- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Keski-Suomen alueelle sekä tietyin tehtäväkoodein myös Kainuuseen. Kaikkiaan toiminta-alueellamme asuu yli 850 000 ihmistä, Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Karhivuori kertoo.

Ensihoidon ammattilaiset

HEMS-lääkäriyksikköön kuuluu ensihoitoon perehtynyt lääkäri, lentäjä sekä ensihoitaja, joka toimii helikopterissa lentäjän ja kohteessa lääkärin työparina.
– Tuomme henkeä uhkaavissa sairauskohtaus- tai onnettomuustilanteissa paikalle lääketieteellisen tehohoidon. Kaikki lääkäriyksikön työntekijät ovat pitkän linjan ammattilaisia, joilla on monipuolinen kokemus toimimisesta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Lääkärit ovat peruselintoimintojen tukemiseen ja niiden varmistamiseen perehtyneitä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreitä.
Kolme tyypillisintä potilastyyppiä ovat tajuttomat, elottomat tai vaikeasti vammautuneet potilaat. Hätäkeskus hälyttää lääkäriyksikön ennalta sovittujen hälytyskriteerien mukaisesti. Myös ensihoitajat voivat tehdä lisähälytyksen. Lääkäriyksikkö voi saadun tiedon perusteella arvioida, onko heistä paikalla hyötyä ja sitten päättää liittymisestä tehtäville. Vuosittain hälytyksiä tulee noin 2500, joista noin 1000 tehtävää suoritetaan.
– Hieman yli puolet tehtävistä suoritetaan helikopterilla. Jos kohde on lähellä tai lentosää huono, liikumme autolla. Ensihoidolle annetaan apua myös puhelimitse. Hoito-ohjetta kysyttiin viime vuonna puhelimitse yli 4500 kertaa.
Karhivuori antaakin erityiskiitoksen ensihoitajille. HEMS-lääkäriyksikölle vakavat tilanteet ovat arkea. Tavallisten ensihoitajien arki kuitenkin koostuu suurimmaksi osaksi vähemmän kriittisistä tehtävistä.
– Olen aina yhtä vaikuttunut siitä, kuinka hyvin ensihoitajat suoriutuvat kovissa paikoissa.

Jokainen tehtävä lähtee nollasta

Helikopterin keskeisin tehtävä on viedä ensihoitolääkäri nopeasti paikalle. Kun tilanne on stabilisoitu, potilas viedään ambulanssilla sairaalaan. Helikopterin kyytiin potilas otetaan silloin, kun etäisyydet ovat pitkiä tai helikopterikuljetus on muista syistä paras vaihtoehto.
Erikoislääkäri Marko Hoikka aloitti työt Kuopion HEMS-lääkäriyksikössä vuoden 2021 alussa. Hänellä on takanaan pitkä, jo 1990-luvun lopulla alkanut kokemus ensihoidosta. Aiemmalta koulutukseltaan Hoikka nimittäin on ensihoitaja.
– Potilaat ovat samanlaisia kuin missä tahansa muuallakin, mutta toimintaympäristö on erilainen. Sairaalassa on aina tilaa, lämpöä, valoa ja lisäkäsiä, mutta HEMS-lääkäriyksikössä toimimme vaihtelevissa ympäristöissä ja resursseilla.
Hoikka kertoo, että työssä vaaditaan epävarmuuden sietoa. Diagnoosit ja päätökset tehdään sen tiedon varassa, mitä on sillä hetkellä saatavissa.
– Jokainen tehtävä lähtee nollasta. Ensiksi pyritään selvittämään, mitä on tapahtunut ja miten potilas jaksaa.

Turvallisuus edellä

Kohteessa miehistöä johtaa lääkäri, mutta ilmassa vastuussa on lentäjä. HEMS-lentäjä Ralf Molander kertoo, että vaatimukset ovat korkealla myös kaluston suhteen.
– Toisin kuin tavanomaisessa lentoliikenteessä, me emme lennä lentokentältä toiselle. Niin nousut kuin laskeutumiset tapahtuvat vaihtelevissa olosuhteissa. Ylimääräistä tilaa ei usein ole. Joskus pystymme laskeutumaan vain sen verran, että lääkäri pääsee paikalle ja kopteri jatkaa turvallisempaan paikkaan.
Yli 13 metriä pitkä lääkärihelikopteri on turvallisuudeltaan huipputasoa. Kriittisiä järjestelmiä on kaksin kappalein. Jos esimerkiksi yksi moottori rikkoontuisi kriittisellä hetkellä, toisella voidaan laskeutua tai jatkaa lentämistä turvalliselle paikalle. Myös sääolosuhteille on tiukat kriteerit. Esimerkiksi näkyvyyden on oltava riittävä, että ilmaan noustaan.
– Valtionomistamalla yksiköllä ei ole niin sanottua tulostavoitetta. Tämä on tärkeä turvallisuuden tekijä. Jos olosuhteet eivät ole aidosti turvalliset, matkaan ei lähdetä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä on paljon yksityisiä toimijoita, ei päätöksiä läheskään aina tehdä sen paremmin potilaan kuin henkilökunnankaan turvallisuus edellä.
Vaikka kohteeseen ei päästäisikään lentämään, ei potilasta tai ensihoitoa jätetä oman onnensa nojaan.
– Joskus voimme lentää osan matkasta ja jättää lääkärin sopivaan paikkaan odottamaan ambulanssia. Toisinaan taas toisen alueen lääkärihelikopteri pääsee lentämään paikalle. Ja jos muu ei auta, ohjaamme tilannetta puhelimitse. Silloin paikalla olevat ensihoitajat ovat silmämme ja kätemme ja me ohjaamme toimenpiteitä radiopuhelimen kautta, Karhivuori muistuttaa.

Hitsaantunutta yhteistyötä

Molander kertoo, että harjaantuneen yhteistyön merkitys on suuri.
– Vaikka lentäjä vastaa tilanteesta ilmassa ja lääkäri kohteessa, on lääkäriyksikön hierarkia matala. Silloin suoriudutaan vaativissa tilanteissa kaikista parhaiten. Kaikki henkilöstön jäsenet ovat huippuammattilaisia. Harjoittelemme myös säännöllisesti tilanteita yhdessä ja mietimme, kuinka voimme toimia vielä paremmin. Esimerkiksi itse pyrin kohteessa pitämään silmällä kelloa lääkärin ja ensihoitajan puolesta sekä juttelemaan omaisten kanssa, sillä välin kun hoitohenkilöstö keskittyy potilaaseen.
Myös Karhivuori pitää omaisten kohtaamista tärkeänä osana työtä.
– Nuorena lääkärinä sitä keskittyi antamaan lääketieteellistä hoitoa. Kokemuksen myötä olen oppinut ottamaan myös omaiset huomioon. On tärkeää kohdata omaiset kunnolla ja antaa heille edes pieni hetki, vaikka olisikin kiire eteenpäin.
Ensihoitoon keskittynyt lääkäriyksikkö on nähnyt vuosien varrella monenlaisia tapahtumia. Vaikka tilanteet ovat yleensä vakavia, tulee mieleen myös hauskoja muistoja.
– Kerran meillä oli koira kyydissä. Olimme pelastamassa jäihin pudonneita henkilöitä, joilla oli koira mukana. Annoimme niin pelastuneille kuin Jeppe-koirallekin kyydin vastarannalle, jossa ambulanssi odotti heitä. Se nosti hymyn kaikkien huulille, Karhivuori muistelee.

HCM eli HEMS Crew Member Pekka Tillanen on todellinen moniosaaja. Helikopterissa ensihoitaja avustaa lentäjää, kohteessa lääkäriä. Lähes puolet lääkäriyksikön tehtävistä suoritetaan lääkäriautolla, silloin ratissa on ensihoitaja.

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.