Teipatut silmälasit, vanhan kansan tapaan suhahtava savolainen s-kirjain ja kiihkeä kiinnostus soteasioihin. Sote -Tyynen riemastuttavat videot ovat nousseet viraali-ilmiöiksi.
On vaikea sanoa, mikä yksittäisistä asioista on se, joka puree yleisöön kaikista eniten: pöljäläisen eläkeläisrouvan ulkomuoto vai soteintoilun muotoon puettu viiltävä yhteiskunnallinen ironia. Parasta kysyä ihmiseltä, joka tuntee Tyyne Kettusen parhaiten. Johanna Keinänen on elänyt Tyynen kanssa yhteiseloa jo vuodesta 1993.
Johannan mukaan Tyynessä huokuu nostalgia.
– Ehkä Tyyneen on tallettunut sellaista mennyttä maailmaa, joka on katoamassa. Puheenparressa kuuluu samanlainen savolainen sointi kuin omalla mahtavalla, lähes satavuotiaalla mummollani. Kun aloitin esiintymisen Tyyne Kettusena, saatoin aluksi pujahtaa istumaan yleisön joukkoon ja aloittaa esityksen sieltä, enkä erottunut porukasta. Nykyään se ei onnistuisi, mummoillahan on farkut!
Tyyne Kettunen on kulkenut Johannan mukana suurimman osan hänen elämästään. Hahmo ei ole tietoisen rakentamisen tulos, vaan rakentunut ajan myötä ja osin improvisoituna.
– Esimerkiksi Tyynen lasit ovat teipatut, koska lasit oikeasti menivät rikki ennen keikkaa ja ne piti nopeasti korjata.
Huumoria hallintohimmeleistä
Nuorempana Tyynen hahmoon vaikuttivat esittäjän omat mielikuvat siitä, millaista on olla eläkeläinen ja minkälaisia rientoja ja ajatuksia silloin voisi olla. Kun ikää tulee lisää, myös näkökulma muuttuu.
– Nykyperspektiivistä katsottuna eläkeikä ei tunnu enää niin kaukaiselta kuin silloin joskus. Terveydenhoitoasiat kiinnostavat eri tavalla, hän pohtii.
Paljon puhuttu soteuudistus on vyyhti, josta riittää ammennettavaa. Se luo erinomaiset mahdollisuudet huumorille, toisaalta puhutaan asioista, jotka herättävät myös suuria tunteita.
– Sotessa on kyse tosi isoista asioista. Kuka minua hoitaa, jos sairastun. Pääsenkö lääkäriin ja missä se lääkäri on? Se voi herättää epävarmuutta ja pelkoa, jonka käsittely huumorin ja naurun avulla auttaa.
Johanna kertoo, että somevideoiden myötä Tyynen suosio on noussut uusiin sfääreihin.
– Tyyne tunnistetaan kaduilla ja ylipäänsä tunnetaan laajemmalla kuin aikaisemmin. Fanikunta on muokkautunut aiempaa kaupunkilaisemmaksi.
Videot ovat myös tekijälle hyvä ja mielenkiintoinen työskentelyn tapa.
– Videoihin tulee kommentteja ja ehdotuksia, mitä asioita Tyyne voisi käsitellä. Vuorovaikutus on toisenlaista kuin livekeikoilla. Videolla on myös helppo tehdä kokeiluja, mikä toimii ja mikä ei.
Taiteen monitoiminainen
Tyyne Kettusen lisäksi Johanna Keinänen tunnetaan taiteen moniosaajana: tanssijana, koomikkona, näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana ja koreografina.
– Olen hybridi, omimmillani silloin kun roolini on vähän epäselvä. Jos pitäisi valita ja tehdä vain yhtä asiaa, alkaisi varmaan nopeasti tökkimään. Sitä paitsi taideala vaatii kykyä muuntautua ja tehdä monenlaista ihan jo olosuhteiden ja työllistymisen takia.
Heinävedellä lapsuutensa elänyt Johanna tiesi jo lapsena haluavansa taiteilijaksi. Myös kirjoittaminen kiinnosti, toimittivathan vanhemmat Heinäveden paikallislehteä. Monista eri vaihtoehdoista ensimmäiseksi työksi valikoitui kuitenkin tanssija.
– Järkeilin, että tanssiminen on nuoren ihmisen ammatti. Muita asioita ehtisin tehdä sitten myöhemmin.
Johanna oli perustamassa 30 vuotta sitten Tanssiteatteri Minimiä. Tänä vuonna juhlavuottaan viettävä teatteri on tullut pitkän matkan Joroisten vanhalta kyläkoululta. Johanna itse jättäytyi toiminnasta pois vuonna 2006. Hän seuraa ”lapsen” matkaa maailmalla ilolla.
– Olen käynyt Minimissä toisinaan työkeikoilla vierailemassa, mutta muuten napanuora on jo katkennut. On hienoa, että tanssiteatteri on kehittynyt ja suuntautunut uusille urille.
Missä kulkevat komiikan rajat?
Tällä hetkellä Johannalla on työn alla useitakin projekteja, joissa hän pääsee hyödyntämään hybridiyttään.
– Esimerkiksi marraskuussa saa Ateneumissa ensi-iltansa nykysirkusryhmä Circo Aereon Hetki 55, jossa olen mukana. Teos yhdistelee kuvataidetta, teatteria ja sirkusakrobatiaa, Johanna kertoo. Odotan kovasti myös Ruokateatterin Pidot! -esityksiä syksyllä Helsingissä ja Kuopiossa.
Pitemmällä tähtäimellä mielessä on laaja teossarja, joka tutkii huumoria ja komiikan rajoja.
– Se on aihe, joka on ollut mielessäni pitkään. Mikä naurattaa, miksi naurattaa ja missä kulkevat huumorin rajat: mille saa nauraa? Toivottavasti pääsen viemään sitä hanketta lähiaikoina eteenpäin.
Johanna Keinänen loi Tyynen hahmon jo liki kolmekymmentä vuotta sitten.