Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Vedenpinnalta uusia näkökulmia maailmaan

Liikunta ja hyvinvointi

Melonta on sopiva laji jokaiselle luonnossa seikkailemisesta nauttivalle. Kajakilla voi tehdä vesillä melkein mitä vain ja mennä paikkoihin, joihin ei muuten edes pääsisi. Melontaseurojen peruskursseilla aloittelija oppii tärkeimmät perustaidot melontatekniikoista varustukseen ja turvallisuusnäkökohtiin.

Veden pärskeet, kuohut ja virtaukset iskivät Aarni Mustoseen tosissaan kymmenisen vuotta sitten, kun hän hurahti koskimelontaan. Vedenrajasta avautui maailma, jota ei pääse kokemaan muuten kuin kajakin kyydissä. Vuodessa hänelle tulee tyypillisesti 50 – 60 melontapäivää, ja aktiivisella melontakaudella elämä pyörii käytännössä kokonaan harrastuksen ympärillä.
– Koskessa on täydellisesti läsnä hetkessä. Mielessä ei ole mitään muuta kuin keskittyminen suoritukseen. Ympäristöä täytyy havainnoida ja huomioida koko ajan, Mustonen kuvailee mielentilaansa kuohujen keskellä.
Mustonen on kuopiolaisen melontaseuran Kallan Melojien puheenjohtaja ja koskimelontavastaava. Hän vetää sekä melomisen peruskursseja järvellä että perehdyttää kiinnostuneita koskimelonnan saloihin. Yhteensä kymmenen tuntia kestävällä peruskurssilla käydään läpi muun muassa taidoista tärkeintä eli pelastautumista.
– Opettelemme kajakilla kaatumista sekä niin kutsuttua reskuttamista eli miten kaatunut kajakki tyhjennetään ja autetaan kaveri takaisin kajakkiin. Lisäksi harjoittelemme kajakilla liikkumista ja melanvetoja. Peruskurssilta saa varmasti taidot, joiden pohjalta uskaltaa ruveta melontaa harrastamaan.


Retkikajakissa teltat ja muonat kulkevat mukana. Retkimelonnassa on seikkailuntuntua, kun vesiä pitkin voi kulkea vapaasti, minne haluaa.

Järvelle vai koskeen?

Kallan Melojat treenaavat kajakkitekniikoita eskimokäännöksineen myös talvisin uimahallissa, mutta varsinainen melontakausi alkaa kevättulvien myötä yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Lämpimän veden kausi on melomisen sesonkiaikaa.
– Ilmojen viiletessä elokuun loppua kohti alkaa monen kausi hyytyä, mutta innostuneimmat jatkavat pitkälle syksyyn ja jotkut jopa talven läpi, Mustonen kertoo.
Kajakeilla harrastetaan ja kilpaillaan monenlaisissa lajeissa kanoottipoolosta sprinttimelontaan. Yleisin ja selvästi suosituin melontamuoto on retkimelonta. Retkimelontaa parhaiten kuvailevia piirteitä ovat Mustosen mielestä rauhallisuus ja vapaus.
– Retkimelonta on luonnossa seikkailua, etsimistä ja löytämistä. Kuopiossa vettä on joka puolella ja hyviä rantautumispaikkoja runsaasti niin Etelä- kuin Pohjois-Kallaveden saarissa. Kajakilla voi tehdä vesillä melkein mitä vain omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Tavallinen retkimelonta ei myöskään ole kovin teknistä vaan perusvedoilla pärjää pitkälle.
Monelle koski on seuraava askel, kun lajiin on ensin saanut tuntumaa järvellä. Mustosen mukaan ihmisillä on usein käsitys, että lähteäkseen koskeen pitäisi olla jo edistynyt meloja. Peruskurssilta saatu pohja kuitenkin riittää hyvin.
– Koskimelonta on siinä mielessä sosiaalisempi melontamuoto, että koskeen mennään aina porukalla. Kaverin apu ja tuki on tässä lajissa tärkeää, eikä koskeen ole muutenkaan suositeltavaa mennä yksin.

Virtaavan veden lumo

Koskimelonnassa Mustosta viehättää erityisesti siihen liittyvä leikin elementti, jollaista aikuinen harvemmin pääsee kokemaan.
– Virtaava vesi tarjoaa loputtomiin haasteita. Voi etsiä vaikeampia laskulinjoja tai sitten temppuilla ja pelleillä. Aina löytyy jotain hauskaa mitä kokeilla. Melomiseen kuuluu tietty löytöretkeilijän asenne.
Tärkeä koskissa seikkailemiseen liittyvä piirre on itsensä ja pelkojensa voittaminen. Ohjaajana Mustosesta on hienointa seurata, kun ihmiset uskaltautuvat ulos mukavuusalueeltaan kokeilemaan uusia ja aluksi hankalia asioita. Uusien puolien löytäminen itsestään avaa mahdollisuuden täysin uudenlaisiin kokemuksiin.
– Vesirajassa oppii näkemään maailman eri tavalla. Sanonnan mukaan silloin tietää olevansa meloja, kun tuolla kulkiessaan katsoo ympäristöä sillä silmällä, että voisikohan tuostakin laskea. Sellaista iloa ei saa mistään muualta, kun onnistuu laskemaan kosken, vaikka ensin vähän hirvittäisikin miten tässä käy. Se onnistumisen tunne on yksinkertaisesti niin mahtava.


Koskenlasku kajakilla vaatii täydellistä keskittymistä ja taitoa lukea veden virtauksia.


Melojat kehittävät ja ylläpitävät taitojaan myös talvella vakiovuorolla uimahallissa.

Melojan turvallisuusmuistilista:

• Pukeudu veden lämpötilan mukaan
Jos kuivapukua ei ole, kylmän veden aikana on suositeltavaa meloa rantoja myöten. Vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet kannattaa pitää mukana.

• Tunne olosuhteet
Omista melomistaidoista riippumatta ei kesken myrskyn kannata
lähteä vesille. Ota selvää, millaisiin olosuhteisiin olet menossa ja
varaudu myös yllättäviin tilanteisiin. Valitse varusteet olosuhteiden
mukaan.

• Tunne reittisi
Kun lähdet vesille, kerro jollekulle, minne olet menossa ja milloin.
Pidä puhelin mukana vesitiiviissä suojapussissa. Esimerkiksi Kallan
Melojien tukikohdan vajakirjaan kirjataan melontakohteet, jotta
poikkeustilanteessa tiedetään, mistä etsiä.

 

Kaikki Kuopion ja Tahkon alueen melontareitit ja retkisatamat:
https://www.kuopio.fi/liikunta-ja-ulkoilukartat

Peruskursseja järjestävät melontaseurat:
Kallan Melojat ry https://www.kallanmelojat.fi/
Puijon Ladun melontajaosto https://puijonlatu.fi/lajit/melonta/

Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.