Vasikkatilat kuntoon -hankkeessa paneudutaan vasikoiden hyvinvoinnin parantamiseen.
Nautaeläimen hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta heti syntymästä lähtien. Vasikkatilat kuntoon -hankkeessa selvitetään, millainen on vasikalle optimaalinen asuinympäristö.
Perinteisesti aikuinen karja ja vasikat ovat olleet navetoissa samoissa tiloissa. Tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen tilanne, kertoo Savonian projektiasiantuntija Fiia Ritvanen.
– Pieni vasikka tarvitsee erilaiset olosuhteet kuin täysikasvuinen nauta. Myös tautien leviämisen ehkäisemiseksi on parempi, että vasikat asuvat omassa rakennuksessaan tai ainakin erillisessä tilassa. Tällöin ilmavälitteiset taudit eivät pääse leviämään aikuisista eläimistä. Varsinkin tilakoon kasvaessa tautipaineen huomioiminen on tärkeää, hän muistuttaa.
Optimaalisia olosuhteita etsimässä
Vasikoiden hyvinvoinnin huomioiminen on tärkeää, jotta varmistetaan suomalaisen maidontuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä sekä turvataan terveet lähtökohdat kasvavalle lihanaudalle.
Savonia-ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Centrian yhteisessä Vasikkatilat kuntoon -hankkeessa paneudutaan siihen, kuinka olosuhteita voidaan parantaa. Hankkeessa on mukana pilottitiloja, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään eläinten hyvinvointia.
Tutkimustulosten pohjalta kootaan opas, jota voivat hyödyntää niin maatalousyrittäjät, rakentajat kuin maatalousneuvojatkin uudiskohteita rakennettaessa tai saneerauksia tehtäessä.
– Hankkeen alkuvaiheessa tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, mitä aiheesta tiedetään tutkimustiedon pohjalta. Pilottitiloille on tehty alkukartoitukset asiantuntijaryhmän kanssa ja lisäksi Luonnonvarakeskus on toteuttanut tiloille hyvinvointimittauskäynnit. Käyntien perusteella tiloille on laadittu toimenpide-ehdotukset vasikoiden olosuhteiden parantamiseksi. Centria on kehittänyt olosuhdemittarin, josta saadaan tarkkaa tietoa jatkokäyttöä varten. Mittauksilla seurataan vasikkatilojen ilmanlaatua ja siihen vaikuttavia asioita kuten lämpötilaa, ilmankosteutta, vetoisuutta ja pölyisyyttä.
Toiminnallisuus turvaa hyvän hoidon
Vasikan hyvinvoinnista tiedetään paljon jo nyt. Ensikontakti ympäristöön tapahtuu jo syntyessä. Vastasyntynyt saa emänsä ternimaidosta hyvät eväät elämälle. Myös esimerkiksi kuivikkeiden laadulla on tärkeä merkitys. Puhdas olki on paras ja lämmin pehmuste, johon vasikan on hyvä kaivautua.
– Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin olosuhteet kuin hyvä hoito. Tiloilla on hyvä ottaa huomioon myös työntekijät: toiminnallisuus ja ergonomia työn tekemisen kannalta. Varsinkin isoilla tiloilla tilat pitäisi pystyä puhdistamaan ja kuivittamaan koneellisesti, Ritvanen muistuttaa.
Vasikan hyvinvointi syntyy oikeista olosuhteista ja hyvästä hoidosta, Fiia Ritvanen kertoo
Kantokalliossa hankkeen opit on otettu käyttöön tiloja korjattaessa.
Teoriasta käytäntöön pilottitilalla
Yksi Vasikkatilat kuntoon -hankkeeseen osallistuneista on yrittäjä Juho Lappi Kantokallio Oy:stä Kiuruvedeltä. Hänelle hanke sattui juuri sopivaan ajankohtaan, sillä tilalla oltiin remontoimassa vasikoille uusia tiloja.
– Olen toiminut maatalousyrittäjänä kotitilalla vuodesta 2017 ja viime vuonna ostin lisäksi tämän navetan. Täällä oli ongelmia vasikoiden terveyden kanssa, joten jotakin muutoksia oli tehtävä.
Lapin mukaan tiloilla on viime vuosina herätty siihen, että vasikoiden hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vasikkana koettu sairaus vaikuttaa suoraan maidontuotantoon aikuisena.
– Niille tiloille, joihin rakennettiin 2000-luvun alkupuolella isot navetat, on viime vuosina lähes järkiään rakennettu erillinen vasikkala. Viimeisen 15 vuoden aikana on tapahtunut iso murros ja tilakoot ovat kasvaneet. Tietotaitoa tulee koko ajan lisää ja kymmenen vuotta vanha navettarakennus alkaa ilman uudistuksia olla jo vanhentunut.
Hankkeesta on jo ollut Kantokalliossa konkreettista apua remonttien suunnittelussa.
– Meillä on hankkeen puitteissa käynyt asiantuntijoita tutustumassa tiloihin. He ovat antaneet ehdotuksia, miten tiloja kannattaa remontoida, hän kertoo.
Lappi odottaa myös loppukesästä suoritettavia mittauksia, joista saadaan lisätietoa rakennuksen ilmanlaadusta.
– Mittaukset tehdään elokuussa, joten ehdimme vielä hyvin tehdä parannuksia ilmanvaihtoon ennen talvea, hän suunnittelee.
Savonia-ammattikorkeakoulu
Projektiasiantuntija
Fiia Ritvanen 044 785 6076
fiia.ritvanen@savonia.fi
www.savonia.fi