Verisuonisairaudet kuriin ajoissa

Verisuonia kuvaavat ja sydänsairauksia hoitavat Miikka Pirinen (ylärivissä vasemmalla), Elina Kariniemi, Marja Hedman ja Outi Pirnes, sekä edessä istuvat Saara Sillanmäki ja Maria Istomina.

Valtimoiden ja laskimoiden nykyaikainen kuvantaminen mahdollistaa tarkan diagnosoinnin ja aikaisen puuttumisen eri sairauksiin.

Suonikohjutauti on laskimoperäinen ongelma ja yleinen työikäisten vaiva. Sen perimmäistä syytä ei tunneta, mutta taustalla voi olla peritty ominaisuus. Siksi suonikohjujen ilmaantumista on myös vaikea ehkäistä. Pelkkä laajentunut laskimo ei oireettomana tarvitse hoitoa. Lääkärin pakeille tullaan tyypillisesti silloin, kun kohjut ovat kookkaita ja jaloissa on oireita, kertovat verisuonikirurgit Kimmo Mäkinen ja Ismo Vajanto.

– Paine kun on jatkuvasti koholla pintalaskimosysteemissä, ajan mittaan iho ja ihonalainen kudoskerros kärsivät. Tukoskomplikaatioiden, ihorikkojen ja tulehdusten riski kasvaa. Tilanne ei korjaannu, jos perimmäistä laskimovajaatoiminnan syytä ei hoideta. Kohjuthan ovat yleensä seuraus, johon syynä on pintalaskimorunkojen vajaatoiminta.

Vastaanotolla suonikohjut tutkitaan ultraäänellä. Lääkäri arvioi, mitä kohjuille kannattaa tehdä ja milloin.

– Ultraäänitutkimus on perustutkimus, jonka mukaan tehdään yksilöllinen hoitoarvio. Ei ole yhtä yleispätevää hoitomuotoa, jota käytettäisiin kaikissa tapauksissa.

Suonikohjujen perushoitoina ovat nykyisin vaahtoruiskutus- ja lämpökatetrihoidot. Nämä ovat huomattavasti kevyempiä hoitoja kuin perinteinen leikkaushoito. Katetrihoito tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja vaahtohoito ei vaadi puudutusta lainkaan

– Jätetään terveet suonet, joista on potilaille hyötyä, sairaat suonet hoidetaan pois.

Ismo Vajanto on paitsi verisuonikirurgi myös ortopedi ja traumatologi.

Valtimoperäinen ongelma

Suonikohju on laskimoperäinen vaiva, mutta jalkojen verisuoniperäisen kipuoireen taustalla voi olla myös valtimoperäinen syy, jolloin kyseessä on alaraajojen tukkiva valtimotauti.

– Tavallinen oire on, että jalat eivät kestäkään rasitusta ja kipuilevat. Sitten lähdetään etsimään syytä, joka voi verisuonien ohella olla selkä- tai nivelperäinen.

Alaraajojen tukkiva valtimotauti on yksi tavallisimmista valtimoiden kovettumataudin ilmentymistä sepelvaltimotaudin ja aivovaltimotaudin lisäksi.

– Jos jalkojen valtimoissa on kalkkeumia ja ahtaumia, on todennäköistä, että niitä on muuallakin kehossa, myös sepelvaltimoissa. Kuvantamisella pysytään tarkasti osoittamaan, missä kohtaa vika on.

Tarkka diagnoosi sydänkuvantamisella

Sataman Sydämessä hoidetaan myös suomalaisten kansansairautta eli sydän- ja verisuonitauteja. Sydäntutkimuksiin hakeudutaan eri syistä, kardiologi Maria Istomina kuvailee.

– Potilaalla voi olla oireena rintakipu rasituksessa tai levossa, sekä mahdollisia rytmihäiriötuntemuksia. Hän ei ehkä jaksa yhtä hyvin kuin aikaisemmin ja myös sukurasite voi huolestuttaa. Valtimotaudin riskitekijöitä ovat sukurasitteen lisäksi mm. diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi ja korkea kolesteroli.

– Vastaanotolla arvioidaan potilaan riskitekijöiden ja oireiden perusteella kuinka todennäköistä on, että niiden taustalla on merkittävä sepelvaltimotauti. Sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimus on paras poissulkututkimus silloin, kun ennakkotodennäköisyys on pieni tai kohtalainen.

Sukurasite valtimotaudille on yleinen Itä-Suomessa. Se näkyy kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäreiden Elina Kariniemen ja Saara Sillanmäen työssä. Molempien erityisosaamiseen kuuluu sydänkuvantaminen.

– Geneettisen perimän takia muutoksia valtimoissa voi tulla elintavoista riippumatta. Sepelvaltimoidentietokonekuvauksessa nähdään jo alkavatkin muutokset. Silloin päästään hoitamaan tautia varhaisessa vaiheessa ja estämään sen eteneminen. Vaikeissa tai epäselvissä tapauksissa potilas ohjataan lisätutkimuksiin esimerkiksi suonensisäiseen katetriangiografiaan, jossa voidaan myös hoitaa mahdollisesti ahtautunut suoni. Tietokonekuvauksen hyvä puoli on myös se, että samalla saadaan esiin mahdolliset sydämen rakennepoikkeavuudet.

Kimmo Mäkinen tekemässä laskimoiden ultraäänitutkimusta.

Sydänterveys kuntoon

Sataman Sydämestä lähtiessään potilaalla on selkeä hoitosuunnitelma ja tarvittaessa lääkitys. Myös riskitekijöitä aletaan hoitaa, vaikkei tilanne olisi pahentunut sairaudeksi asti.

– Joskus voi olla vaikea hahmottaa mikä oire johtuu esimerkiksi huonosta kunnosta. Tämä tutkimus mahdollistaa sen, että on ainakin yksi murhe vähemmän. Sitten uskaltaa vaatia itseltään enemmän myös kuntoutuksen suhteen, saa elämäntapoihin ja painonhallintaan tukea ja sitä kautta myös sydänterveys paranee, Kariniemi ja Sillanmäki sanovat.

Sepelvaltimotauti on nimenomaan työikäisten sairaus, Maria Istomina muistuttaa.

– Jokainen haluaa pysyä työkykyisenä mahdollisimman pitkään, ja että eläkkeelläkin on vielä paljon hyviä päiviä. Siksi sydänasiat kannattaa hoitaa ajoissa, että saa pitkän ja terveen loppuelämän.