Isejä on eri näköisiä, kokoisia ja tuntuisia. Jokaiselle miehelle isyys on kuitenkin omanlainen kokemuksensa, eikä mitään yhtä yksittäistä määritelmää isänä olemisesta ole olemassa. Isyys muuttuu maailman muuttuessa, mutta edelleen on paljon asioita tehtävänä, jotta isät olisivat tasavertaisia vanhempia äitien kanssa.
Historiallisesti isät ja miehet on nähty suojelijoina ja metsästäjinä ja äidit ja naiset taas hoivaajina ja kasvattajina. Tämä jakaantuminen on ollut erittäin selkeää. Samalla miesten kohdalla on painottunut erityisesti vahvuus, voima ja pystyvyys. Tunnepuolella ei ole ollut tilaa heikkouden näyttämiselle, vaan on pitänyt olla kova ja vahva. Nykyään asia ei ole enää niin yksiselitteinen, mutta edelleen oletus monessa lasten kasvatus- tai hoitoasiassa on se, että äiti hoitaa ja ensimmäisenä yhteys otetaan äitiin. Isän rooliksi jää ”apurina” oleminen sekä töissä käyminen. Myöskään mediassa isää ei kuvata hoivaajana yhtä aktiivisesti kuin äitiä.
Lapsen odotusaikana äitiä tutkitaan hyvinkin tarkasti ja parisuhdettakin hieman, mutta tulevien isien asioita käsitellään todella vähän. Oma kokemukseni on, että jos osaa kysyä ja tuoda asioita esille, ammattilaisilta myös saa hyvin tietoa. Mutta entäpä ne isät, jotka eivät kykene tai osaa ottaa yhteyttä ammattiauttajiin, vaikka tarve olisi suuri?
Isän näköinen
Osaltaan näitä kysymyksiä pyritään korjaamaan keväällä käynnistetyllä Isän näköinen ESR-hankkeella. Hanke on valtakunnallinen, ja sen tarkoituksena on koota isätyön toimijat verkostoiksi, jotka kehittävät ja ideoivat isätyön suuntaviivoja. Toisaalta kehitämme isäryhmätoimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Kolmanneksi ja ehkä merkittävimpänä osana hanke kouluttaa sosiaali-, terveydenhuollon- ja kasvatusalan ammattilaisia, jotka kohtaavat isiä päivittäin. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevat isät. Tavoitteena on lisätä isien hyvinvointia ja osallisuutta.
Se on paras ratkaisu meille kaikille.

Kari Katajisto
Projektipäällikkö, Isän näköinen -hanke