Liikunnanopettaja Mikko Perttinä kannustaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa.

Lasten ja nuorten liikkuminen on yleinen huolenaihe. Siilinjärveläisellä Ahmon koululla on ryhdytty tuumasta toimeen, jotta liikunta olisi entistä luontevampi osa nuorten koulupäivää.

Aamupäivällä noin 600 oppilaan koululla on vilinää. Menossa on toiminnallinen puolen tunnin välitunti, kuten jokaisena koulupäivänä.
– Kannustamme nuoria harrastamaan liikuntaa välitunnilla. Sähly, pingis ja kuntosali ovat suosittuja, ja liikuntasalin puolella voimistellaan sekä pelataan pallopelejä, liikunnanopettaja Mikko Perttinä kertoo.
Toiminnallinen välitunti on vastaisku paitsi oppitunneilla istumiselle myös älypuhelimille.
– On huono juttu, että nuori, joka muutenkin istuu paljon päivän aikana, viettää välitunnit kumarassa asennossa ruutua tuijottaen. Selkä ja niska joutuvat kovalle kuormitukselle.
Toiminnallisuuden kautta oppilaita halutaan kannustaa myös yhdessäoloon tosielämässä, ei pelkästään somessa. Pingispöydän ääressä tai kuntosalilla tapaa uusia kavereita. Ja jos liikunta ei jonakin päivänä huvitakaan, voi kavereiden kanssa pelata vaikka korttia.

Opiskelua jumppapalloilla

Ahmon koulun välitunneille liikuntaa on tuotu jo seitsemän vuoden ajan. Tänä syksynä otettiin uusi askel myös oppituntien aktivoimiseksi. Uskonnonopettaja Pauliina Huhtalan luokassa oppilaat työskentelevät ryhmissä valintansa mukaan joko jumppapalloilla, patjoilla tai seisomapöydän ääressä.
– Olen huomannut, että oppilaat jaksavat tunneilla aiempaa paremmin. Uudenlainen työskentelytapa lisää motivaatiota niin oppilaille kuin opettajalle. Toivon vielä saavani luokkaan leuanvetotangon ja tasapainolaudan, Huhtala kertoo.
Kehoon on tärkeää saada oppitunnin aikana pientä liikettä. Perttinä kertoo, että kyse ei ole pelkästään fyysisestä kunnosta vaan myös oppimisen tukemisesta.
– Tutkimusten mukaan jo 17 minuutin yhtäjaksoisen paikallaanolon jälkeen oppimiskyky alkaa laskea.
Huhtala on hyvin tyytyväinen tehtyihin muutoksiin. Koulumaailmassa suuret muutokset kuitenkin tapahtuvat hitaasti.
– Opettajat haluavat tehdä työnsä hyvin ja osa on huolissaan siitä, miten opetustilanne pysyy hallinnassa tällaisessa luokassa. Olenkin luvannut kollegoille, että tätä luokkatilaa saa lainata ja kokeilla käytännössä.

Tilaa kokeilulle ja tekemiselle

Mikko Perttinä valittiin Vuoden liikunnanopettajaksi vuonna 2016. Hän on ollut Liikkuva koulu -projektin uranuurtaja niin omalla koulullaan kuin ympäristökunnissakin ja kehittämässä toiminnallisen välitunnin kaltaisia uusia lähestymistapoja liikkumiseen. Uudet ajatukset ovat tarpeen. Yhä useammalla nuorella on puutteita sellaisissa perustaidoissa kuin heittäminen, kiinniottaminen, juokseminen ja hyppääminen.
Liikunnanopetuksessa pyritäänkin keskittymään entistä enemmän perustaitojen kartuttamiseen eri lajien avulla. Keskeistä on löytää jokaiselle nuorelle oma ja kiinnostava tapa liikkua.
– Kaikki eivät ole liikunnallisia tai kilpailuhenkisiä. Opettajan on tärkeää tunnistaa oppilaiden erilaiset kiinnostuksenkohteet ja tavoitteet. Oppitunnit ovat oppilaita, ei opettajaa varten. Oma tavoitteeni on opettaa erilaisia taitoja ja pyrkiä herättämään kiinnostus liikuntaan myös vapaa-ajalla.
Liikuntatunneilla opitaan myös rauhoittumaan, kuuntelemaan ohjeet sekä käytännön vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Hyvä yhteishenki edistää paitsi oppimista myös innostumista.
– Usein tekisi mieli mennä väliin neuvomaan, mutta opettajan täytyy antaa tilaa myös oppilaiden omille kokeiluille ja tekemiselle. Silloin syntyy hyviä juttuja ja innostus liikkumiseen syntyy omasta ja kavereiden tekemisestä, Perttinä pohtii.