Arkkimandriitta on arvonimi, joka voidaan myöntää luostarin johtajalle eli igumenille tai ansioituneelle pappismunkille. Arkkimandriitan arvo vastaa seurakuntapapille myönnettyä rovastin arvoa. Valamon luostaria on johtanut vuodesta 1997 arkkimandriitta Sergei.
Sergein juuret ovat Pohjois-Karjalan Liperissä, pienessä Viinijärven Viinirannan kylässä, missä ortodoksisuudella oli pitkälle 1950-luvulle valta-asema hengellisessä elämässä. Sergei kiinnostui jo lapsena luostarin elämästä ja lukion jälkeen alkoivat opinnot Kuopion pappisseminaarissa. Ennen luostariin siirtymistä olivat vuorossa vielä armeija ja opinnot uskonnonopettajaksi. 25-vuotiaana tie kuitenkin vei Valamoon, vaikka opettajan paikkakin oli jo tiedossa Helsingissä. Valamon silloisen varajohtajan pappismunkki Arsenin kutsuun oli helppo vastata myöntävästi.
Korona-aika karsi kohtaamisia
Arkkimandriitta Sergei on ollut Valamon luostarin veljestön jäsenenä vuodesta 1990. Valamon luostarin johtajana eli igumeenina hän on toiminut vuodesta 1997 asti. Kuluneisiin vuosiin Valamossa mahtuu monia haasteellisiakin aikoja. Kuluneen kevään koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimet vaikeuttivat myös Valamon toimintaa.
- Koronakevät on ollut raskas myös luostarille taloudellisesti. Menetimme pääsiäisen ja kevään ryhmien tulot kokonaan ja luostari oli suljettuna kaksi ja puoli kuukautta. Lähes koko henkilökunta oli lomautettuna ja yt-neuvottelujen seurauksena jouduttiin irtisanomaan viisi henkeä ja yhden työntekijän työ muuttui puolipäiväiseksi. Tavanomaiseen kevääseen verrattuna luostarin johtajalla on ollut enemmän huolia ja kriisipalavereja tänä keväänä. Jumalanpalvelukset on hoidettu normaalisti veljestön kesken, mutta luostarin suljettuna ollessa ei ole ollut ihmisten tapaamisia eikä näin ollen ole otettu synnintunnustuksia tai käyty sielunhoidollisia keskusteluja, paitsi puhelimitse, isä Sergei kertoo.
Keskustelevaa johtamista
Luostarin johtamisella on omat erityisvaatimuksensa. Arkkimandriitan rooli eroaa määrätyiltä osin vaikkapa tavallisen yrityksen johtamisesta.
- Luostarin johtajalta odotetaan kuuntelevaa, keskustelevaa ja läsnä olevaa johtamista. Luostarin johtokunta yhdessä tekee tärkeimmät päätökset keskustellen ja tutkien eri vaihtoehdot parhaimpaan lopputulokseen pääsemiseksi, isä Sergei tiivistää.
Itä-Suomen tulevaisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon, eikä hengellinenkään elämä ole säästynyt pääkaupunkiseudulle keskittymisen paineista. Arkkimandriitta Sergei ei kuitenkaan suostu alistumaan, vaan kokee oman alueen tulevaisuuden edelleen vahvasti positiivisena.
- Uskon elämään Itä-Suomessa tulevaisuudessakin. Hengellistä elämää ja kirkon toimintaa on jatkossakin muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, isä Sergei linjaa.
