Yrityselämän tehokolmikko

Henkilöt

Huoli Kuopion ydinkeskustan näivettymisestä on turha. Toriremontti ja kävelykeskustan kehittäminen ovat tuoneet keskustaan aivan uudenlaista vilinää, Unto Juutinen pohtii.

Elinkeino- ja yritysasiamiehet ovat käytännön virkamiehiä, jotka usein jäävät suurelle yleisölle tuntemattomiksi. Esittelemme nyt kolme viitostien varren elinkeinoammattilaista.

Kuopio kehittyy yritysten kautta

Kuopio tunnetaan koko Suomessa yrittäjämyönteisyydestään. Avoimuus ja myönteisyys yhdistettynä taipumukseen innostua hyvistä yrityshankkeista heijastuu myös yritysasiamies Unto Juutisen tekemisistä. Energisen virkamiehen puhelin ja korvat ovat aina auki, kun kyse on Kuopion seudun kehittämisestä.
Yritysasiamies Unto Juutisella on työssään aitiopaikka seurata Kuopion alueen kehitystä ja myös tilaisuus omalla työllään edistää Itä-Suomen kasvukeskuksen vahvistumista. Juutisen juuret ovat vahvasti oman maakunnan elinkeinoelämässä.
– Synnyin maatalon poikana Nilsiässä 1959 ja jo varhain totuin kellokortittomaan työrytmiin. Maaseudun kasvatille agronomin (MMM) ura tuntui luontevalle ja paperit sainkin 1984. Työskentelin silloisessa Pohjois-Savon maatalouspiirissä tilojen yritysrahoituksen parissa ja sitten tie toi Kuopion maaseutualueiden yritystoiminnan kehitystöihin. Kaupungin yrityspalvelussa olen alusta asti eli vuodesta 1996 työskennellyt nykyisessä tehtävässäni. Noin puolitoista vuotta olin myös vt.elinkeinojohtajana. Näihin vuosiin sisältyy paljon suuria kehitysaskeleita Saaristokaupungista lukuisiin kuntaliitoksiin, uusiin yritysalueisiin, Matkuksesta ja toriremontista ydinkeskustan voimakkaaseen uudistumiseen ja sen elinvoiman kasvattamishaasteisiin. Kiintoisat työt eivät ole ihan heti loppumassa, Juutinen linjaa.

Aina aikaa yrityshankkeille

Yritysasiamiehellä on aina aikaa, kun on kysymys yritysten kehittämisestä. Juutinen kertoo matalan kynnyksen periaatteen olevan yrityspalvelun kunnia-asia.
– Kansallisissa barometreissä Kuopion kaupunki on saanut yrittäjiltä kärkipään arviot yhteistyön sujumisesta. Olen vuosien varrella jutellut lukuisat työpuhelut yrittäjien kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. Moni niistä on koskenut varsin mittavia kuvioita. Usein ison pyörän liikahdus voi olla yhdestä keskustelusta kiinni, Unto Juutinen muistelee ja alleviivaa että yrityspalvelu on palvelutehtävässä suhteessaan alueen yrityksiin, ei missään tapauksessa byrokratian kangistama jarrupartio.
– Olemme mutkaton linkki kaupungin tarjoamiin monipuolisiin palveluihin. Yrittäjälle ovat usein vaikeita purtavia lupa-asiat, kaavoitus, yritystontit ja toimitilarakentaminen. Kuopioon tuloa harkitseville yrityksille haluamme tehdä tulon mahdollisimman sujuvaksi. Täällä jo toimintansa vakiinnuttaneet yritykset saavat neuvontapalvelustamme ajantasaista tietoa ja tukea kehitystoimilleen, Juutinen kertoo.

Energiaa pitkiltä kilometreiltä

Yritysasiamies Unto Juutinen on moneen ehtivä ja vauhdikas mies. Mistä virtalähteestä tehokas virkamies akkunsa lataa?
– Viihdyn työssäni ja olen yhä yhtä innostunut kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Tässä todella näkee koko ajan työnsä tulokset. Meillä yrityspalvelussa on loistava tiimi töissä. Samoin muu työyhteisö antaa virtaa. Viihdyn myös lenkkipoluilla ja takana on lukuisia täysmaratoneja ja muita kestävyysjuoksukisoja niin kotimaassa kuin maailmallakin, Juutinen paljastaa.

Heikki Simonen tuntee Siilinjärven elinkeinoelämän hyvin. Nyt eletään juhlallista aikaa, hän sanoo.

Siilinjärvellä hyviä vuosia

Siilinjärven elinkeinoelämä on purjehtinut myötätuulessa monen vuoden ajan. Viime vuonna kuntaan syntyi parisataa uutta työpaikkaa ja satakunta uutta yritystä. Yrityksiä aloittaa tänäkin vuonna samaan tahtiin, mutta työpaikat jäävät edellisvuodesta.
Yritysasiamies Heikki Simonen kertoo, että Siilinjärvi kulkee valtakunnallista keskitason polkua sekä uusien yritysten että uusien työpaikkojen määrällä mitattuna. Mukavana piirteenä hän pitää yrityskauppojen vilkastumista.
– On ollut pitempään sellainen kaamea tilanne, että iso joukko yrittäjiä on ikääntymässä eikä jatkajia löydy. Savon yrittäjien omistajanvaihdospalvelu ja yhteistyö kuntien kanssa näyttää toimivan hyvin ja tulosta on tullut. Ihmiset tietää ja osaa kysyä asiasta.

Siilinjärvi kehittyy koko ajan

Simonen on ahertanut siilinjärveläisten yritysten kanssa jo 35 vuoden ajan. Hän on nähnyt nousuja ja laskuja, jotka ovat kolahtaneet paikallisiin yrityksiin ja ihmisiin.
– Nyt eletään juhlallista aikaa, jos vertaa vaikka 90-lukuun. Silloin oli valuuttalainaongelmat, korkeat korot ja paljon työttömyyttä. Perustettiin yrityksiä, joilla ei ollut mahdollisuuksia onnistua. Työ oli hengenpelastamista ja usein mentiin ojasta allikkoon, kun edes jotain yritettiin saada pelastettua. Nyt viritellään uutta ja onhan se kivempaa kuin vanhan parsiminen.
Lähivuosina Siilinjärven elinkeinoelämä saa lisää vauhtia kaavoituksesta. Keskustan uusi kaava on tarkoitus saada valmiiksi tämän talven aikana. Simosen mukaan tämän myötä kaupalle ja palveluille on mahdollista osoittaa tilaa keskustasta. Myös konealan palveluiden keskittymä vahvistunee Rissalan ja Toivalan suunnalla.
Kun Simosta pyytää katsomaan tilannetta kymmenen vuoden päähän, hän näkee Siilinjärven ja naapurikaupunki Kuopion rajalla Finnpulpin biotuotetehtaan.
– Tehdas on jakanut hyvinvointia silloin koko Savon mualle ja tuonut väkeä tänne muualtakin. Meillä on asiat hyvin, mutta sittenkin ollaan huolissaan työvoimasta – siitä, miten sitä riittää, Simonen aprikoi.

Musiikkia ja kalastusta

Simonen on seurannut läheltä kotikuntansa tapahtumia ja kehittymistä. Hän nostaa yhdeksi ilonaiheeksi Siilifolkin.
– On ollut mukava seurata Siilifolkin kehittymistä kylämuusikoiden soitannoista ihan valtakunnallisen tason taidonnäytteeksi.
Simonen pistäytyy Siilifolkissa usein itsekin. Mieleen ovat jääneet muun muassa Piirpauke, Värttinä ja monet muut päivittäin radiosta kuultavat muusikot ja yhtyeet, jotka heittäytyvät kansanmusiikin pyörteisiin.
Työkuvioista Simonen irrottautuu suuntaamalla laskettelurinteille tai kalastamaan. Kalareissulta on ainakin kerran tarttunut haaviin harvinaisen hyvä saalis, jota joku voisi kutsua kalamiehen valeeksikin.
– Lentokentän luota tulee kaikenlaista kalaa. Sieltä pohjoispäästä tuli joskus samalla kertaa kaksi harjusta ja kirjolohi, mutta se oli ainutkertaista. Järvellä on mukava olla, vaikka kala ei aina syökään.

Leppävirran elinkeinoasiamies halusi Kuopiossa käydessään tervehtiä Veljmiestä, symboliksi pohjois-savolaisten kuntien hyvälle yhteistyölle viitostien varrella tapahtuvan kehitystyön merkeissä.

Yhteistyötä viitostien varrella

Antti Tulila, KTM Vesannolta valittiin Leppävirran kunnan elinkeinoasiamiehen tehtävään kesäkuussa. Tulilalla on kymmenen vuoden kokemus yritystoimintaan, matkailuun ja maaseutuasumiseen liittyvistä kehittämistehtävistä.
Antti Tulila on toiminut muun muassa Tervon kunnassa asumisen ja elinvoiman sekä yritysmatkailun hankkeissa sekä SavoGrow Oy:ssä luontomatkailun kehittäjänä ja tuotteistajana. Ennen Leppävirran elinkeinoasiamieheksi siirtymistä Tulila työskenteli EkoKoti Rannalla -hankkeessa Tervossa. Lisäksi Tulilalla on 30 vuoden yrittäjäkokemus metsätalouteen keskittyvän Tulilan sukutilan isäntänä.

Elinkeinoelämän palvelutehtävä

Työt uudessa tehtävässä ovat käynnistyneet vauhdikkaasti ja aikaansaavan miehen odotuksia vastaavasti.
– Kun tittelissä lukee asiamies, otan sen ihan tosissani eli en ole tullut istumaan toimistolla vaan avuksi yrityksille ja ylipäätään koko Leppävirran kehittämiselle. Vastaanotto on ollut todella lämmin ja yhteistyö muiden virkamiesten kanssa toimii. Minulla on vahva tausta Vesanto-Tervo-suunnalle ja Leppävirta kyllä eroaa noista pitäjistä monessa suhteessa. Teollisuus on antanut oman leimansa Leppävirran elinkeinoelämälle ja nyttemmin myös matkailu on vankistanut asemiaan. Maaseutukunnille vahva maatalouselinkeino ei Leppävirralla ole niin leimallinen asia kuin monessa muussa savolaiskunnassa, Tulila vertailee.

Matkailun savolainen huippukattaus

Varkaus, Leppävirta, Kuopio ja sen Tahkon alue sekä Siilinjärvi muodostavat lähellä toisiaan olevan monipuolisen kokonaisuuden. Antti Tulila on iloinen nykyään vallitsevasta yksituumaisuudesta, mutta sama hiili kestäisi puhaltaa vieläkin kovemmin.
– Matkailun osalla ulkolaiset ja eteläsuomalaiset kokevat tämän seutukunnan yhtenä kokonaisuutena, siksi meidänkin tulee yhdistää voimamme kaikilla sektoreilla. Rajalliset markkinointivoimat on osattava suunnata oikein. Mahdollisuudet ovat loistavat, tarjolla on ympärivuotisesti aivan huima kattaus tasokasta majoitusta ja kiinnostavia aktiviteetteja koko perheelle. Viitostien varrella emme voi olla toistemme kilpailijoita vaan kanssatoimijoita, Tulila linjaa.

Hae sivustolta

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Share This

Jaa tämä juttu!

Voit jakaa jutun Facebookiin tai Twitteriin.